Akaan hyvinvointikeskus starttaa pian toimintansa
Uusi ja odotettu Akaan hyvinvointikeskus on asettunut aurinkoiselle tontille kaupungin keskustaan. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle kokoava rakennus on enää viimeistelyä vaille valmis. NCC luovuttaa talon tilaajalle kesäkuussa ja toiminta aloitetaan heti elokuun alusta.
Akaan hyvinvointikeskuksen pihalla on keväisen lämmin ja odottava tunnelma. Aiemmin paikalla oli Matinpuiston hiekkakenttä, jossa pelattiin kesällä pesäpalloa ja talvella luisteltiin.
– Aika aakeeta laakeeta oli ennen kuin me tänne tulimme, NCC:n vastaava työnjohtaja Ilkka Pienimäki hymyilee.
Nyt Ryödintiellä komeilee uusi hyvinvointikeskus, jonka katon alle mahtuvat aiemmin kolmessa paikassa toimineet sosiaali- ja terveyspalvelut. Tilaa eri toiminnoille on yhteensä 5280 neliötä. Myös pelaajat ja luistelijat ovat saaneet uuden kenttänsä, joten Akaassa on kaikki hyvin.
Akaa saa, mitä tarvitsee
Hankkeen valmistelu käynnistyi vuonna 2016 ja rakentaminen 2019.
– Kyseessä on kaupungille iso hanke, jota on suunniteltu pitkään. Kokonaisinvestointina hyvinvointikeskus on noin 15,5 miljoonaa euroa eli mittakaavassamme merkittävä, Akaan kaupungin tekninen johtaja Jaana Koota kertoo.
NCC valittiin kilpailutuksen kautta projektinjohtourakoitsijaksi. Yhteistyö on sujunut Kootan mukaan koko ajan hyvin ja jos jotain hienosäätöä onkin pitkän projektin aikana tarvittu, kaikki on sujunut jouhevasti.
– Akaa saa juuri sitä, mitä tarvitsee ja talo täyttää kaikki kriteerimme. Uudet tilat ovat toimivat, turvalliset, terveelliset, tehokkaat ja toimintavarmat, Koota summaa.
Tiedottaminen isossa roolissa
Pienimäki on yhteistyöstä samaa mieltä.
– Täytyy nostaa Akaalle hattua. Olemme kehittäneet kokonaisuutta yhdessä ja hanke on edennyt hienosti. Olemme kai aika yllätyksetöntä porukkaa, kun ei ole tullut yllätyksiä eteen, Pienimäki toteaa nauraen.
– Tiedottaminen kuntalaisten suuntaan on ollut projektin aikana aktiivista. Etenkin alkuun rakennushankkeet herättävät runsaasti mielenkiintoa, mutta yleensä siinä vaiheessa, kun seinät alkavat nousta, kiinnostus rauhoittuu, työnjohtaja Olga Hakamäki lisää.
Viikkotiedotteista kuntalaiset ovat voineet seurata hankkeen etenemistä, kuten käynnissä olevia ja tulevia työvaiheita, tapaturmattomien työpäivien määrää ja jopa sekajätteen osuutta kokonaisjätemäärästä. Myös raksakamera on näyttänyt, miten uusi talo rakentuu.
Sujuvaa palvelua yhdellä käynnillä
Akaan perusturvajohtaja Elina Anttila pitää yhteen muuttamista toiminnan kehittämisen kannalta tärkeänä. Tavoitteena on, että asiakas saa mahdollisimman hyvää palvelua parhaimmillaan yhdellä käynnillä.
– Lähekkäin toimimisen vahvuutena on moniammatillisuus. Kun asiakkaan palvelua suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä, asiointikerrat vähenevät eri toimipisteissä. Saman katon alla olemisen ansiosta eri toimijoiden osaamista voidaan hyödyntää sujuvasti asiakkaan parhaaksi, Anttila sanoo.
– Olemme olleet mukana valmisteluvaiheesta lähtien, joten olemme päässeet seuraamaan hankkeen toteutumista ja vaikuttamaan neliöihin. Uusi hyvinvointikeskus tulee todelliseen tarpeeseen.
Akaan hyvinvointikeskus luovutetaan tilaajalle kesäkuun lopulla, jonka jälkeen käynnistyy huolella suunniteltu ja mietitty muutto. Työt aloitetaan porrastetusti elokuun alusta siten, että ensimmäisenä varmistetaan kriittisimpien palvelujen, kuten kiireellisen hoidon toiminta.
Luvassa uutta yhteistyötä
Akaan terveyskeskuksen johtava hoitaja Marja Lehtonen on muutosta innoissaan.
– On hienoa päästä vanhoista, epäkäytännöllisiksi käyneistä ja kolmessa pisteessä toimineista tiloista täysin uusiin tiloihin, jotka on suunniteltu meitä varten. Muuton myötä kaikki konkretisoituu hienolla tavalla, Lehtonen tuumii.
Hyvinvointikeskuksen sijaintia Lehtonen pitää erinomaisena, sillä paikka on helposti saavutettavissa ja hyvien kulkuyhteyksien varrella. Toijalan juna-asema on vain kivenheiton päässä, ja siellä pysähtyvät myös pikajunat. Asiakkaan näkökulmasta hyvinvointikeskus on mitä mainioin kokonaisuus.
– On mielenkiintoista lähteä luomaan uusia yhteisiä toimintatapoja ja yhdenmukaisia työkulttuureja. Pääsemme tutustumaan toisiimme aiempaa paremmin, mikä varmasti lisää yhteistä arvostusta toisiamme ja toistemme työtä kohtaan, Lehtonen sanoo.
Mehiläisiä ja fiksuja valintoja
Suomen hunajapääkaupungissa Akaassa on 40 mehiläistarhaa ja noin 20 miljoonaa mehiläistä.
– Halusimme, että tämä akaalaisuus näkyy uudessa keskuksessa. Siksi pääoven eteen tulee metallinen hunajakennotaideteos ja sisätilojen lasiseiniä on koristettu kennoteippauksin, Koota sanoo.
Mehiläiset kertovat siitäkin, että kaupungilla on luonnolliset lähtökohdat ilmastotyöhön. Pari vuotta sitten kaupunki liittyi Suomen ympäristökeskuksen Hinku-verkostoon, jonka tavoitteena on edistää hiilineutraaliutta.
– Kyse on tärkeästä asiasta ja haluamme näin kantaa kortemme kekoon, Koota toteaa.
Akaan hyvinvointikeskuksessa tavoitteita edistetään fiksuilla valinnoilla, jotka liittyvät energiaratkaisuihin, vedenkulutukseen, ilmastointiin, kierrätykseen ja valaistukseen. Tontille on porattu 20 maalämpökaivoa 300 metrin syvyyteen, ja maalämpöä on päästy hyödyntämään jo rakentamisen aikana.
Kierrätyksellä on ollut iso rooli jo työmaalla.
– Olemme tehneet huipputuloksen: sekajätteen osuus kokonaisjätemäärästä on 9,9 prosenttia, kun Länsi-Suomen alueellinen keskiarvo on 35 prosenttia, Hakamäki iloitsee.
