Suomen kiinteistömarkkinoihin ja sijoitusmahdollisuuksiin keskittyvä Business Arena Helsinki kokosi korona-ajan hiljaisuuden jälkeen sijoittajat, kiinteistöalan eri ammattilaiset, poliitikot ja kaupunkien edustajat yhteen Helsingin Messukeskukseen. NCC oli esillä omalla ständillään, jonka lounge-henkisellä tunnelmalla oli selkeä viesti: toimiston pitää olla houkutteleva paikka työntekijöille, houkuttelevampi kuin kotitoimisto!

– Toimitila-asiakkaidemme keskeisin haaste on viime aikoina ollut se, miten työntekijät houkutellaan takaisin toimistolle etätyöajan jälkeen. Konkreettisia keinoja voivat olla hybriditilat, jotka tukevat lisääntyneitä online-palavereita, mahdollistavat henkilöstön kokoontumisen yhteen – myös vapaamuotoisesti, kuten suuret ja viihtyisät kokoontumistilat –  ja varmasti myös väljyys, vaikka se ei Suomessa olekaan aiheena ihan niin paljon pinnalla, NCC Property Developmentin toimialajohtaja Teemu Rämö kertoi.

Keskusteluja kaupunkien kriisikestävyydestä ja toimistotrendeistä

NCC:n Teemu Rämö osallistui myös kahteen messupäivän ohjelmaan kuuluviin keskustelutilaisuuksiin ”War, Climate Change and Pandemics - How do We Define a Resilient City” ja “Trends: The Office Of The Future - How do we make the crowded space feel uncrowded?”

– Kaupunkikehityksen osalta me NCC:llä toivomme, että kaupunkien kaavoitussuunnitelmat joustaisivat aina nopeasti muuttuvan maailman tarpeiden mukaisesti. Tällä hetkellä toimitilojen sijainnit polarisoituvat eli kehitys, mikä nähtiin jo ennen pandemiaa, on voimistunut. Pääkaupunkiseudulla on kourallinen vakiintuneita toimistotyöpaikkojen sijainteja ja uusien toimitilojen toteuttaminen näyttäisi keskittyvän niihin sijainteihin asiakaskysynnästä johtuen. Tämä ei aina ole kaupunkien toive, mutta näin markkina toimii tällä hetkellä.

Rämö oli tyytyväinen, kun Business Arenan kaltaisia tilaisuuksia päästään jälleen järjestämään.

– Pariin vuoteen ei päästy kokoontumaan, mutta nyt paikalla näytti olevan runsaasti suomalaisia alan sijoittajia ja jonkin verran myös kansainvälisiä sijoittajia. NCC:n toimitilahankkeet päätyvät usein juuri kansainvälisten kiinteistösijoittajien omistukseen.

Vastuullisuusratkaisut ja erityisesti päästöjen vähentäminen ykkösenä

Kiinteistöalallakin tämän ajan ykkösteema on eri termein ja näkökulmin ilmaistuna vastuullisuus, kestävä kehitys ja kiinteistösijoittamisessa erityisesti ESG (Environmental, Social ja Governance). NCC:n kehityshippi Eelis Rytkönen oli Business Arenassa ESG-asialla liikkeellä:

– Mielestämme ESG:n kolmesta näkökulmasta kriittisin ja kiireisin ovat ympäristö ja päästöjen vähentäminen, mutta myös sosiaalinen ja hallinnollinen näkökulma huomioidaan hankkeissamme tavoitteellisesti. Ympäristönäkökulmamme kiteytyy hankkeittemme hiilijalanjäljen laskentaan ja ohjaukseen kustannusten rinnalla koko hankkeen ajan, A-energialuokan tavoitteluun, 50 % materiaalipäästövähennystavoitteeseen vuosien 2020–2030 välillä, Vastuulliseen työmaa -konseptiin, Excellent-tason BREEAM-sertifikaattiin ja EU-taksonomianmukaisuuteen. Tavoitteenamme on kehittää hiilipihejä ja vastuullisia tiloja, jotka luovat ihmisille viihtyisät puitteet tehdä vaikuttavia asioita.

Ympäristönäkökulmissa on keskitytty Rytkösen mukaan jo pitkään enimmäkseen kiinteistön käytönaikaiseen energiatehokkuuden maksimointiin ja energiankäytön optimointiin, mutta energiapuolen kehityksen myötä painopiste siirtyy nyt hänen mukaansa kovaa vauhtia käytettävien materiaalien päästöjen minimointiin.

– Materiaalipuolella pyrimme NCC:llä puolittamaan päästöt 2030 mennessä verrattuna 2020 tasoon optimoiden materiaalimääriä sekä vaatimalla tavarantoimittajilta vähähiilisiä ja kiertotaloudellisia materiaaleja, Eelis Rytkönen totesi.

Tilankäytön tehostaminen tulossa vastuullisuuskeskusteluun

Rakennukset muodostavat kolmanneksen globaaleista päästöistä ja YK:n arvioiden mukaan globaali rakennuskanta tulee tuplaantumaan vuosien 2020 ja 2060 välillä. Toimistotilojen käyttöaste on yleisesti matala. Kehityshippi Eelis Rytkönen ennustaakin, että tulevaisuudessa osa tiloista ja kustannuksista voitaisiin jakaa. Teknologioita tilankäytön tehostamiseen sekä pandemian vauhdittama kulttuurinen valmius ovat jo olemassa.

– Uskon, että seuraavaksi alamme alalla keskustella tilankäytön vastuullisuudesta ja enemmän ESG:n sosiaalisesta ja hallinnollisesta, jopa kulttuurillisesta näkökulmasta. Kokonaisvastuullisintahan olisi varata sopivasti tilaa eri toiminnoille – ei liikaa eikä liian vähän, ja järjestellä työympäristö laadultaan sopivaksi konttorilla, kotona ja ehkä kolmansissakin paikoissa varmistaen yksilöiden ja tiimien hyvinvoinnin sekä lisäten joustavuutta sopimuksiin, Eelis Rytkönen sanoi.

Tapahtumassa nostettiin esille myös vanhentuneen toimistokannan dilemma, jonka kehitysyhtälöt eivät taloudellisesti vaikuta toimivan.

– Toisaalta regulaatio velvoittanee jatkossa parantamaan vanhan kannan energiatehokkuutta tai konvertoimaan kohteet sijainnista riippumatta, ja jonkinlaisella yhtälöllä nekin pitäisi ennen pitkää saada toimimaan. Joka tapauksessa tyhjät neliöt kuormittavat ympäristöä ja lompakkoa luomatta juurikaan todellista arvoa ja siksi uskon, että tilankäytön järkevä pihiys tulee olemaan tulevaisuudessa hyve kiinteistöjen ESG-mittaroinnissa, Eelis Rytkönen totesi.