Business Arena tuli ja valloitti – mitä jäi mieleen?

Kiinteistökehittäjien Business Arena rantautui helmikuussa Helsinkiin. Mukana menossa oli myös NCC:n kiinteistökehittäjien tiimi. Mitä päivästä jäi käteen? Mitkä asiat ovat pinnalla? Millaisia uusia tuulia puhaltaa? Iiro Kauppi ja Matti Partanen kertovat.

Ruotsista ja esimerkiksi Lontoosta tuttu Business Arena oli heti ensi visiitillään menestys: Helsingin Messukeskus veti puoleensa 550 kävijää. Jatkoa vuodelle 2021 suunnitellaan jo.

Kiinteistöalan ajankohtaisiin kysymyksiin pureutuvassa tapahtumassa kuultiin kiinteistökehittämisen uusimmista trendeistä, kestävän kehityksen visioista, markkinasuuntauksista ja paljosta muusta. NCC:n ständillä esillä olivat PD:n ajankohtaiset kehityskohteet: Vallilan Fredriksberg, Leppävaaran OOPS, Keilaniemen Next, Aviapolis-alueen Mondo Village ja Ruoholahden We Land.

NCC:n omalla podcast-pisteellä nauhoitettiin mielenkiintoisia keskusteluja apulaispormestari Anni Sinnemäen, hyvinvointivalmentaja Leigh Ewinin, NCC:n kiinteistökehityshippi Eelis Rytkösen ja Helsinki Business Hubin Kati Soinin kanssa.

”Business Arena Helsinki sai kiinteistöalan edustajat hyvin paikalle. Mielenkiintoista ohjelmaa riitti rinnakkaisissa tapahtumissa aamusta iltaan, joten pyrimme valitsemaan kiinnostavimmat osiot siten, ettei tulisi päällekkäisyyksiä”, Business Developer Iiro Kauppi summaa.

Podcast

Kaikki irti kaupungistumisesta

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori puhui avauspuheenvuorossaan kaupunkien merkityksestä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Vapaavuori tunnetaan valtakunnallisena keskustelijana, joka on kiinnostunut mm. siitä, miten kaupungistumisesta saataisiin parhaat puolet irti ja miten sen haittoja voitaisiin minimoida.

Kaupungistuminen on trendi, jota ei voi ohittaa – ja se tulisi ottaa huomioon niin asuntoja ja työpaikkoja kuin muuta rakennettua ympäristöä kehitettäessä. Vapaavuori korosti, että kaupunkien tehtävänä on luoda sellaiset puitteet, että ne vetävät puoleensa niin asukkaita kuin työpaikkoja. Kaupunkiympäristöjen tulee mahdollistaa myös ihmisten kohtaamiset ja elämisen sujuva arki.

Investoreiden näkökulmasta Suomella menee hyvin. Suomi on vakaana yhteiskuntana kiinnostava maa, sillä meiltä löytyy vahvaa osaamista, yrittäjähenkeä ja innovaatiokykyä. Sekä taloudellinen että poliittinen tilanne on ennakoitava ja hintataso kohdillaan.

Kestävä kehitys kiinnostaa

Business Arenan kuumiin puheenaiheisiin kuului luonnollisesti myös kestävä kehitys. Tästäkin näkökulmasta katsottuna Suomen vahvuuksia ovat koulutus, osaaminen, yhteiskunnallinen vakaus sekä vahvat instituutiot. Suomalaiselle kestävän kehityksen osaamiselle voidaan ennustaa merkittävää roolia viennissä.

”Kiinteistöjohtamisen ja kestävän kehityksen paneelissa puhuttiin esimerkiksi siitä, miten kiinteistöjä voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia resurssien jakamiseen, joten tällä rintamalla on uusia ratkaisuja luvassa”, Developer Matti Partanen toteaa.

Myös NCC haluaa nostaa esiin niitä mahdollisuuksia, joilla toimitiloja voitaisiin jakaa yli vuokralaisrajojen digitaalisten ratkaisujen ja sujuvien käyttöliittymien avulla. Toimitilojen tehokas käyttö istuu kestävän kehityksen filosofiaan sekä avaa pääkonttorikortteleita myös naapurustojen ja alueen asukkaiden käyttöön.

osastoncc

Päästöt alas ja materiaalit kiertoon

Kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta kiinnostava kysymys on sekin, miten tyhjillään olevia kiinteistöjä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Pelkästään pääkaupunkiseudulta löytyy tyhjää tilaa satojentuhansien neliöiden edestä. Kiinnostavimmilla paikoilla on tänä päivänä niukasti vapaata tonttitilaa, joten olemassa olevien kiinteistöjen kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia.

Koska rakennusten ja rakentamisen energiankulutus aiheuttaa yli kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä, ekotehokkailla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa. Rakennuksilla ja rakentamisella on siis merkitystä. ”NCC:n tavoitteena on puolittaa CO2-päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasolta. Pyrimme näin vastaamaan globaaleihin tavoitteisiin”, Iiro Kauppi toteaa.

Paljon on muutakin pohdittavaa, kuten se, miten esimerkiksi kerättävää dataa voidaan jatkossa hyödyntää tai miten rakennusmateriaaleja ja purkumateriaaleja voidaan kierrättää yhä tehokkaammin. Kestävä kehitys tuottaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua.

Sijainti ei ole kaikki kaikessa

Tämän päivän kärkitrendeihin kuuluvat coworking-työtilat, jotka joustavat yrityksen ja työntekijöiden tarpeiden mukaan. Myös yhteisöasumiseen ja jakamistalouteen liittyvät asiat kiinnostavat yhä enemmän.

Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle on tunkua, joten muuttovoittoinen pääkaupunkiseutu voisi toimia uusien asioiden kokeilualustana. Pääkaupunkiseudulle tulee apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan päivittäin pari bussilastillista uutta väkeä, mikä tuo mukanaan omat haasteensa mm. palvelujen oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Myös työntekemisen uudet tavat tarjoavat toimitiloille uusia mahdollisuuksia.

Sanotaan, että ykkösasioita toimitilojen valinnassa ovat sijainti, sijainti ja sijainti, mutta Iiron ja Matin mukaan myös muut asiat korostuvat. Kaikki eivät halua keskustan ytimeen tai valitse paikkaa postinumeron perusteella. Hyvän saavutettavuuden ohella kärkeen nousevat tilojen laatu, tehokkuus, toiminnallisuus ja arjen helppous, mikä tarkoittaa esimerkiksi palvelujen läheisyyttä.

”Business Arenan perusteella voimmekin tehdä sen johtopäätöksen, että teemme NCC:llä oikeita asioita”, Matti Partanen sanoo.

Kuka Iiro Kauppi?

  • Diplomi-insinööri, rakennustekniikka, Aalto-yliopisto.
  • Työskennellyt vuodesta 2011 ”kasvattiseurassaan” NCC:llä ja vuodesta 2019 NCC PD:n puolella kiinteistökehittäjä ja kiinteistökehityksen pelikentän laajentajana.
  • Nyt kiinnostavat kohteet, joissa nähdään erityistä potentiaalia: hoiva-ala, logistiikka ja hotellit sekä coworking, yhteisöasuminen ja jakamistalous.
  • Vapaa-aika vierähtää perheen 2- ja 4 -vuotiaiden lasten kanssa sekä boulderoidessa eli kiipeillessä.

Kuka Matti Partanen?

  • Diplomi-insinööri, rakennustekniikka, Aalto-yliopisto.
  • Työskennellyt syyskuusta 2019 kiinteistökehittäjänä NCC:llä.
  • Työnkuvaan kuuluu uudelleenkehityshankkeet (Brownfield) ja olemassa olevan rakennetun ympäristön kehittäminen.
  • Vapaa-aika kuluu liikunnallisten harrastusten, kuten jääkiekon ja lenkkeilyn parissa sekä kuntosalilla.