Ilo löytyy Fredriksbergista

Helsingin kaupungin iloa tuottava ja jatkuvasti kehittyvä kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala löysi kaltaisensa toimitilat Fredriksbergista. Nyt odotellaan jo kesää 2020, jolloin Vallilaan muuttaa ns. toinen aalto.

- Tässä työssä ei tarvitse miettiä, onko siitä hyötyä. Tuotamme helsinkiläisille yksiselitteisesti hyvää ja pystymme tekemään ihmeellisiä asioita, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio hymyilee.

Laition johtama toimiala tuottaa asukkaiden ja matkailijoiden iloksi 20 miljoonaa kokemusta vuosittain. Se on 650 000 asukkaan kaupungissa paljon. Lisäksi kaupunki avustaa vuosittain yli 20 miljoonan euron edestä liikuntaseurojen ja nuorisojärjestöjen toimintaa sekä taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja tapahtumia.

- Saamme valtavasti positiivista palautetta. Tyytyväisyydestä kertoo esimerkiksi se, että kirjastoa pidetään heti juomaveden jälkeen arvostetuimpana kunnan palveluna, Laitio kertoo.

Ylivoimaisesti paras

Fredriksberg liittyy vuonna 2017 toteutettuun Helsingin kaupungin suureen organisaatiomuutokseen, jossa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan liitettiin kokonaisuutena kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasiat sekä kirjastot. Muutoksen myötä henkilökunta joutui seilaamaan seitsemän toimipisteen välillä, joten tilanteeseen lähdettiin hakemaan muutosta.

- Halusimme tietyt toiminnot saman katon alle, sillä ajattelimme yhteistyön helpottuvan ja tehostuvan samoissa tiloissa työskentelemällä. Tavoitteena oli löytää monitoimitilat, jotka vastaisivat toiveitamme ja tarpeitamme. Fredriksberg osoittautui ylivoimaisesti parhaaksi vaihtoehdoksi, Laitio sanoo.

Syksyllä 2018 Vallilan Konepajan trendikkäälle alueelle ja Fredriksbergin A-taloon muutti ensimmäiset 100 henkilöä. Kesällä 2020 Fredriksbergiin muuttaa 200 työntekijää lisää, kun kohteen B-talo valmistuu.

Uudet tilat säästävät

Eri puolilla kaupunkia sijaitsevista tiloista saman katon alle muuttaminen merkitsee suurta kustannussäästöä monin tavoin. Kaupunki säästää näin satojatuhansia euroja vuodessa, tehostaa neliöiden käyttöä ja saa vanhoja tiloja kaupunkilaisten käyttöön.

Kun esimerkiksi nuorisopalvelut muutti Fredriksbergiin, entisiin toimistotiloihin tuli paljon kaivattu päiväkoti. Kesällä 2020 Kisahallista vapautuvat tilat siirtyvät nekin aikanaan kuntalaisten liikuntakäyttöön.

- Kokemukset Fredriksbergista ovat hyvät. Uudet tilat edellyttävät uudenlaisia työntekemisen tapoja, joita olemme nyt päässeet opiskelemaan. Yhteistyö on odotusten mukaisesti helpottunut ja olemme keränneet kokemusta, josta voimme ammentaa tulevaa muuttoa ajatellen, Laitio sanoo.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on Fredriksbergin A-talossa käytössään noin 1500 neliötä. Tulevaan B-taloon tulee noin 3000 neliötä ensimmäisen kerroksen aulatiloineen, toisen kerroksen puolijulkisine tiloineen ja kolmannen kerrokset muuntojoustavine toimistotiloineen.

Kaupunki on avoin kansalle

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tekemistä viitoittaa iso tavoite: tuottaa kaikille helsinkiläisille ja kaupungissa vieraileville kiinnostavaa sekä helposti löydettävää tekemistä. Helsinkiä halutaan pitää jatkuvasti kehittyvänä ja tapahtumarikkaana kaupunkina väestön monimuotoistuessa.

- Palvelujen tulee kehittyä kysynnän mukana. Meille on aina voitto, kun ihminen lähtee kotoaan liikkeelle vaikkapa kirjastoon, konserttiin, näyttelyyn, uimahalliin tai juoksemaan Paloheinän portaisiin, Laitio sanoo.

Helsinki on avautunut viime vuosina yhä helpommin lähestyttäväksi. Kaupungissa vierailevat matkailijat eivät ole niinkään turisteja, vaan tilapäisiä kaupunkilaisia. Kun tehdään hyvää kaupunkia kuntalaisille, se on kiinnostava myös vierailijoille. Uusia tapahtumia ja uusia vetonauloja kehitetään koko ajan. Myös kaupungin merellisyyttä pyritään avaamaan kaikelle kansalle yhä enemmän.

Täyttä elämää kestävästi

Jotta palvelut löydettäisiin helposti ja vaivattomasti, ne viedään sinne, missä ihmiset liikkuvat. Laitio mainitsee esimerkkinä Laajasalon uuteen kauppakeskus Saareen avatun kirjaston, jonka palvelujen kysyntä on kasvanut vanhaan kirjastoon verrattuna 30 prosenttia.

- Myös uuden keskuskirjasto Oodin saama kiinnostus on yllättänyt positiivisesti. Olemme varmaankin ainoa maa maailmassa, jossa kirjastoon on jonotettu, Laitio nauraa.

Palveluiden tarjonta on osa kaupungin kestävää kehitystä. Sosiaalista kestävää kehitystä on esimerkiksi se, että voimme elää rikasta elämää, joka ei perustu omistamiseen. Miksi ostaa kirja, kun sen voi lainata tai miksi hankkia oma pyörä, kun kaupungissa on Euroopan kattavain kaupunkipyörätarjonta?

- Meillä on mahdollisuus elää yhä täydempää elämää kuluttamalla yhä vähemmän luonnonvaroja. Arvostamme energiatehokasta rakentamista, huolehdimme kiertotaloudesta, haluamme välittää toivoa kestävän tulevaisuuden suhteen sekä luomme asennemuutosta kestäviä valintoja ajatellen, Laitio pohtii.

Kuka Tommi Laitio?

  • Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja vuodesta 2016
  • Toiminut aiemmin mm. nuorisotoimenjohtajana (Helsingin kaupunki), tutkijana (ajatushautomo Demos Helsinki) ja toimittajana (Helsingin Sanomat)
  • Ikä: 41 v
  • Harrastukset: päiväkirjan kirjoittaminen, ”Facebook-oraakkelointi”, juokseminen ja lenkkeily, kaunokirjallisuus, teattereissa ja taidenäyttelyissä käynti, amerikkalaiset tv-sarjat ja irtokarkit

Loppukesän vinkit kaupunkiin

  • Lapsiperheille: lasten liikennekaupunki polkuautoineen, Fallkullan kotieläintila
  • Helsingin saaristo: tutustu mm. Vallisaareen, Isosaareen ja Lonnaan
  • Helsingin juhlaviikot 15.8.–1.9.2019: kokeile jotain ihan uutta ja ennennäkemätöntä
  • Kesäinen kaupunkipyörällä harhailu: suuntaa kaupunginosiin, joissa et ole ennen käynyt

Fredriksberg Top 5

  • valoisat, uudet, modernit tilat
  • tilojen räätälöinti toiveiden mukaan
  • hyvät joukkoliikenneyhteydet
  • erinomainen lounasravintola
  • kiinnostavassa muutoksessa oleva alue

www.fredriksberg.fi