Veturikujan kohde on jatkoa NCC:n ja VAV-konsernin jo pidempään jatkuneelle yhteistyölle ympäristöystävällisen rakentamisen parissa. Ensimmäinen yhteinen Joutsenmerkki-kohde Vantaan Hakunilassa oli valmistuessaan vuonna 2018 myös suurin Suomessa toteutettu Joutsenmerkki-kohde.

– Opimme Kaskelantie 1 -hankkeesta paljon. Kun koko prosessi on kerran tehty, seuraavan hankkeen toteuttaminen on helpompaa. Kaskelantie 1:n jälkeen Joutsenmerkittyjä materiaaleja on tullut paljon lisää, joten myös vaihtoehtoja on nyt enemmän. Joutsenmerkki-rakentaminen on ylipäätään yleistynyt ja kokonaisuus selkiytynyt, projektipäällikkö Ina Suutari ja työmaainsinööri Jan-Kristian Pyrhönen sanovat.

Kaikki alkaa suunnittelijan pöydältä

Joutsenmerkki on rakentajille ja rakennusmateriaalien toimittajille tarkoitettu tietokanta, jossa listataan sekä ympäristömerkityt että tarkastetut rakennustuotteet ja -materiaalit.

– Suunnittelussa määritellään, miten esimerkiksi tavoiteltuun A-energialuokkaan päästään. Suunnittelu myös mahdollistaa sen, että työmaa pystyy toteuttamaan kriteerien mukaisen kiinteistön, Suutari toteaa.

Joutsenmerkin saadakseen rajat on asetettu rajat muun muassa energiankulutukselle. Erityistä huomiota kiinnitetään niin rakennusmateriaaleihin, käytettyihin kemikaaleihin kuin koko rakennusprosessiin. Myös jätehuolto ja materiaalien kierrätys ovat suuressa roolissa.

Joutsenmerkkiä hakiessa rakennushanke kerää kriteereihin perustuvia pisteitä, joista 41 edustaa pakollisia vaatimuksia. Lisäksi tulee hankkia vähintäänkin 16 lisäpistettä, jotka saavutetaan esimerkiksi energiatehokkaita ja Joutsenmerkittyjä tuotteita valitsemalla. Kriteeristö on laadittu elinkaarinäkökulmasta, ja sen tarkoituksena on varmistaa ympäristöystävällisyys sekä talon rakentamisen että käytön ajalta.

Työmaa ilman sekajätelavaa

NCC ja VAV rakentavat Tikkurilan Veturikujalle kolme kerrostaloa eli yhteensä 120 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, jotka valmistuvat loppuvuodesta 2021. Työmaalla materiaaleja valvotaan tarkasti, jotta kaikki ovat kriteeristön ja sovitun mukaisia. Koska Joutsenmerkki-rakentaminen ei ole kaikille tuttua, työmaan henkilöstöä perehdytetään ja ohjataan tarpeen mukaan.

Jätteiden tarkka lajittelu ja materiaalien kierrätys on työmaalla monelle uutta. Veturikujalla lajitellaan ja kierrätetään Pyrhösen suunnitteleman järjestelmän mukaan, jonka huolellista toteutumista myös valvotaan ja raportoidaan. Lajittelu ja kierrätys edellyttävät osaamista, mutta myös uudenlaista asennetta.

– Työmaalta löytyy kaksitoista eri lajittelupistettä, mutta ei lainkaan sitä kaikille tuttua sekajätelavaa. Esimerkiksi muoville ja pahville on omat puristimensa ja puutavara erotellaan mahdollisimman tarkasti kahdelle eri lavalle, joista puhdas puutavara kelpaa kierrätykseen ja sekalainen päätyy energian tuotantoon. Sertifioinnin ansiosta tiedämme senkin, mistä puutavara työmaalle tulee ja mikä on sen jalanjälki, Pyrhönen kertoo.

Positiivinen pakko tehdä hyvää

Vaikka Joutsenmerkki-rakentaminen edellyttää laajaan, noin 60-sivuiseen kriteeristöön tutustumista ja vaatimusten täyttämistä, käytännössä työ on palkitsevaa kiertotalouden, resurssitehokkuuden, ympäristöystävällisyyden, turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisen näkökulmasta.

– Joutsenmerkki-rakentaminen pakottaa tekemään hyvää. Se edellyttää onnistuakseen kaikilta toimijoilta yhteistä tahtotilaa, toimintatapaa ja tekemisen meininkiä. Sen avulla voi myös erottua edukseen ja tuottaa lisäarvoa niin omalle osaamiselle kuin yritykselle, Pyrhönen ja Suutari toteavat.

– Joutsenmerkitty-hanke on kokonaisuutena monen asian summa. Kun suunnitellaan huolella ja rakennetaan suunnitelmien mukaan laadukkaasti, päästään pitkälle. Kokemus tuo vahvuutta.