Malmin kirkon korjaustyö valmistui – kirkko avataan keväällä

Kuvassa Malmin kirkon peruskorjauksen pääsuunnittelija Risto Tulonen, rakennuttaja Matti Priha, hallintopastori Anni Punkka, vastaava työnjohtaja Jonas Lindqvist ja työpäällikkö Olli Paijola.

Malmin kirkon peruskorjauksessa tehtiin isoja korjaustöitä, kuten vesikaton sekä julkisivun tiilien ja ulkoseinien lämmöneristeiden uusiminen ja tiiveyden parantaminen. Myös talotekniikka päivitettiin. Samoin uusittiin kirkon salaojat, parannettiin piha-aluetta ja tontille tehtiin maalämpö- ja jäähdytysjärjestelmä. Korjaustyössä onnistuttiin parantamaan kirkkorakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Korjauksessa muokattiin myös kirkon sisätilojen toiminnallisuutta ja monikäyttöisyyttä.

– Hankkeen kolme päätavoitetta oli pysyä sovitussa aikataulussa, budjetissa ja saavuttaa hankkeelle asetetut laatutavoitteet sekä lisäksi taata käyttäjälle turvalliset ja terveelliset olosuhteet. Kaikki nämä tavoitteet onnistuttiin saavuttamaan. Maalämpöön siirtyminen mahdollisti myös jäähdytyksen toteuttamisen sitä vaativiin tiloihin ja edisti tilaajaa kohti asetettuja hiilineutraalitavoitteita, Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Matti Priha toteaa.

Malmin kirkko on arkkitehti Kristian Gullichsenin suunnittelema, moderni kirkkorakennus vuodelta 1981.

– Peruskorjauksen suunnittelussa on pyritty vaalimaan rakennuksen ominaispiirteitä ja ainutlaatuista tunnelmaa mahdollisimman tarkasti. Sisätiloista yleisön käytössä olevat tilat, kuten kirkkosalit, seurakuntasali ja aulatila on arvotettu erityisen arvokkaiksi. Uusittu talotekniikka ja tekniset muutokset on pyritty piilottamaan tai sovittamaan mahdollisimman hyvin rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin, pääsuunnittelija Risto Tulonen Arkkitehtitoimisto Arkviiristä kertoo.

– Peruskorjauksella on saatu ajanmukaistettua kirkkoa sekä teknisesti että toiminnallisesti vastaamaan paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Samalla on korjattu ajan myötä ilmenneitä rakenteellisia ongelmia. Tällä tavoin arkkitehtuuriltaan merkittävän rakennuksen elinkaarta on jatkettu kymmenillä vuosilla eteenpäin, Tulonen jatkaa.

Uudet muuraukset vanhalla mallilla

NCC:n vastaava työnjohtaja Jonas Lindqvist uskoo, että projektista jää hänelle erityisesti mieleen kirkon julkisivun uudelleenmuuraus, johon käytettiin 80 000 tiiltä, osa hyvin haasteellisesti muurattuina. Kirkkoon hankittiin uudet, täysin alkuperäistä vastaavat tiilet mittatilaustyönä. Tiilet saatiin vielä vuosikymmenten jälkeen samasta tiilitehtaasta kuin alkuperäiset.

– Merkittävin yksittäinen korjauskohde on ollut julkisivumuurauksen uusiminen. Yhteistyössä urakoitsijan ja kaupungin museon kanssa onnistuttiin löytämään hyvin lähellä alkuperäistä olevat materiaalit ja työtapa. Tämä korostuu muutamissa kohdissa, joissa uusi muuraus liittyy vanhaan tiilimuuraukseen, pääsuunnittelija Risto Tulonen kertoo. 

– Olemme saaneet kehuja siitä, että kirkko näyttää täysin samalta kuin ennen korjaustyötä, ja se on tällaisessa isossa julkisivutyössä hyvä saavutus, NCC:n Lindqvist sanoo. 

Se, että julkisivu näyttää samalta kuin ennen alkuperäisen purkua, on vaatinut erityistä vanhan työnjäljen tutkimista, suunnittelua ja tarkkaa silmää. Malmin kirkossa ei esimerkiksi alttariseinää ole muurattu suoraksi, vaan sen tiilipinta on epätasainen. Ulkoseinää koristaa ristiaiheinen tiiliornamentiikka keskiaikaisten kivikirkkojen tapaan.

Toinen ylpeydenaihe vastaavalle työnjohtajalle on työn valmistuminen aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti.
– Tässä ei tullut suuria yllätyksiä, olimme varautuneet, ja työt etenivät suunnitelmien mukaisesti, Jonas Lindqvist toteaa.

Sisäilmaongelmien syyt on nyt korjattu

Kirkon sisäilmaongelmien syinä olivat tiilijulkisivujen ratkaisut, kattovuodot sekä salaojituksen, tiivistyksen ja tuuletuksen riittämättömyydet. Ne kaikki korjattiin, ja siksi noin 90 prosenttia julkisivusta muurattiin uudelleen uusista tiilistä kellotapulia lukuun ottamatta.

– Sisäilmakorjaus vaati tiilijulkisivun purkamisen ja uudelleen rakentamisen. Julkisivun tiivistäminen ei sisäpuolelta olisi onnistunut, koska sisäpuolen seinät ovat lähes kauttaaltaan puhtaaksi muurattuja. Salaojien rakentaminen vaati kaikkien sokkelien ja perusmuurien avaamista. Kyseiset toimenpiteet mahdollistivat kyseisten rakenteiden U-arvojen huomattavan parantamisen, kuten kävi myös vesikatolle, jonka uusimisen yhteydessä vanhat lämmöneristeet korvattiin huomattavasti paremmilla eristeillä, Matti Priha Helsingin seurakuntayhtymästä kertoo.

Kaikkea kirkossa ei kuitenkaan tarvinnut uusia. Sisäpuolella kirkon vuolukivilattiat, seinät ja mäntypaneelikatot voitiin pääosin säilyttää.

– Hanke on ollut ainutlaatuinen ja myös opettava, vaikka korjausrakentamisesta ja kirkollisista rakennuksista aiempaakin kokemusta onkin. Kolme ja puoli vuotta kestäneen hankkeen aikana osa suunnittelijoista ja työmaan vastuuhenkilöistä ehti vaihtua. Ilahduttavaa on kuitenkin ollut, että suunnitteluryhmän, käyttäjien, tilaajan ja urakoitsijoiden keskuudessa on koko ajan ollut yhteinen näkemys hankkeen tavoitteista ja hanke on toteutettu suunnitellusti, pääsuunnittelija Risto Tulonen sanoo.

Malmin kirkko näyttää hieman erilaiselta eri suunnista. Kadunpuoleisten, jykevien tiiliseinien toisella puolella ovat pääsisäänkäynnin ympärille muodostuva sisäpiha ja pergola. Kirkkoa ympäröi 85 metriä pitkä kivimuuri. Puiston puolella on ulkoterassi. Kiinnostavia yksityiskohtia ovat myös kellotornin kolme pronssista kelloa ja katon harjalta löytyvä pronssinen kirkonkukko.

– Tällaisessa korjaustyössä on erityisen tärkeää, että saadaan koko projektiryhmä (rakennuttaja, suunnittelijat, urakoitsijat ja käyttäjä) sitoutettua saumattomaan yhteistyöhön, joka sitten mahdollistaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Mielestäni hanke onnistui erinomaisesti. Oli erityisen palkitsevaa saada rakennettua luottamuksellinen suhde pääurakoitsijan koko toteutusorganisaatioon. Itse olen urani aikana toiminut 25 vuotta pääurakoitsijana, ja nyt viimeiset 15 vuotta rakennuttajan/tilaajan edustajana. Tämä on urani ensimmäinen (ja viimeinen) kohde, jossa nollavirheluovutus onnistui. Syystäkin olen tyytyväinen, Matti Priha sanoo ja jatkaa:

– Peruskorjauksen toteutus kesti noin 1,5 vuotta, mutta ensimmäinen hankesuunnittelukokous pidettiin jo 26.5.2021, eli tällä urakkamuodolla tämän kokoisen hankkeen vetämiseen menee noin 3,5 vuotta. Olen nyt 65-vuotias, joten lähitulevaisuudessa alkaa olla aika jättää tilaa nuoremmille. Tätä projektia on mieluisa eläkkeellä muistella.