NCC Pakkaspäivä 2025 toi näkökulmia vihreään siirtymään
Vuosittaisessa NCC:n asiakastapahtumassa syvennyttiin vihreään siirtymään ilmaston, talouden ja liiketoiminnan näkökulmista. Aiheesta olivat puhumassa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, SEB:n Head of Real Estate Ville Lähde sekä Head of NCC Green Industry Transformation Helena Hed. Tilaisuuden juonsi Katja Ståhl.
Vihreällä siirtymällä pyritään talouden rakennemuutokseen, jonka päämääränä on hiilineutraali yhteiskunta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti rakennettu kasvu. Energiaa ja materiaaleja halutaan tuottaa mahdollisimman päästöttömästi Euroopassa Venäjän ja Kiinan sijaan. Päämäärän toteuttaminen vaatii suuria teollisuuden investointeja ja siirtymistä pois fossiilisesta energiasta.
– Tilanne on sama kuin aikanaan digitalisaation kanssa. Ne yritykset, jotka eivät lähde tähän mukaan, eivät selviydy, totesi Head of NCC Green Industry Transformation Helena Hed.
Head of NCC Green Industry Transformation Helena Hed
Hed esitteli Pakkaspäivässä muutaman Ruotsin vihreän siirtymän teollisuushankkeen, jotka ovat esimerkkejä tulevaisuudesta.
– Hankkeet voivat edetä hitaasti ja niiden aikataulu on kiinni monista tekijöistä, mutta kaikki ne tulevat aikanaan toteutumaan, myös Suomessa. Kyse on miljardien investoinneista, joita näiden teollisuudenalojen on pakko tehdä, jotta ne saavat uusittua vanhat tehtaat ja tuotettua esimerkiksi fossiilivapaata terästä tai elektroniikkateollisuudessa käytettäviä akku- ja maametalleja, Hed vakuutti.
Hedin mukaan tällä hetkellä 97 % tarvitsemistamme akku- ja maametalleista tulee Kiinasta. Kun Ruotsiin rakennetaan uusi tuotantolaitos, se voi tuottaa raudan sivutuotteena 30 % Euroopan maametallitarpeista sekä fosforia, jota aiemmin tuotiin Venäjältä.
Helena Hed myös muistutti, että näiden vihreän siirtymän tehtaiden valmistumisella on suuri merkitys maidemme päästöille. Esimerkiksi SSAB:n 4,5 miljardin euron investointi uuteen fossiilittomaan terästehtaaseen Luulajassa pienentää koko Ruotsin hiilidioksidipäästöjä arviolta seitsemällä prosentilla. Tehtaan suunnitellaan käynnistyvän vuonna 2028.
Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, professori Petteri Taalas esitti Pakkaspäivässä faktoja ilmastonmuutoksesta ja kiteytti, mihin rakennusalan kannattaa kiinnittää huomiota. Ylipäänsä suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat edelleen fossiiliset polttoaineet: kivihiili, öljy ja maakaasu. Ne kattavat Taalaksen mukaan kaksi kolmasosaa maailman päästöongelmasta.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas
– Paluuta viileämpään ilmastoon ei ole, Taalas totesi.
Rakennusalalla pitää Taalaksen mukaan saada edelleen pienennettyä teräksen ja betonin tuotannon päästöjä, vähentää niiden käyttöä sekä lisätä energiatehokkuutta. Rakennusten suunnittelussa hän muistuttaa huomioimaan sademäärien, tulvien ja kosteuden sekä sulamisen ja jäätymisen vaihteluiden lisääntymisen ja toisaalta kesän helteiden voimistumisen.
Uusien mahdollisuuksien vihreä siirtymä
EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen kertoi NCC Pakkaspäivässä vihreän siirtymän mahdollisuuksista Suomelle. Hän penäsi uusia innovaatioita ja liiketoimintamalleja sekä tietysti investointeja. Heinosen mukaan Suomella on hyvä eväät menestyä vihreässä siirtymässä.
– Fakta on se, että fossiilisessa taloudessa me emme enää menesty, ei Eurooppakaan menesty, emme ole kilpailukykyisiä siinä. Vihreä siirtymä on yksi isoin valttikortti, mikä meillä on, Heinonen painotti.
EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen
Suomen myyntivaltit voidaan Heinosen mukaan kiteyttää vihreässä siirtymässä kolmeen asiaan: Hyvät resurssit, kuten mineraalivarannot, metsät, vedet ja puhdas sähkö kilpailukykyisine verkkoineen, osaavat ihmiset esimerkiksi ICT-puolella, prosessiteollisuudessa sekä materiaali- ja energiatehokkuudessa sekä tavoitteisiin sitoutunut yhteiskunta. Heinonen myös huomautti, että EK:n dataikkunaan on kerätty Suomen vihreän siirtymän investointisuunnitelmia vuoteen 2030 jopa 280 miljardin edestä.
– Kun otetaan vielä lisäksi kaikki epäsuorat vaikutukset huomioon, tässä on valtava mahdollisuus ja potti Suomelle, Heinonen totesi.
SEB:n Head of Real Estate Ville Lähde ennusti, että tulevaisuudessa sijoitetaan paljon vihreän rahoituksen hankkeisiin, mutta muistutti myös sen vaatimuksista:
– Vihreä rahoitus on juridinen, sitova sopimus, jossa vastuullisuusstrategiat sitovat johonkin konkretiaan. Se on eri asia kuin vain puhua, siinä tarvitaan oikeanlaisia toimenpiteitä.
SEB:n Head of Real Estate Ville Lähde
Pankit arvioivat myös yhä enemmän sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yritysten toimintamahdollisuuksiin ja riskeihin.
– Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, miten näemme asiakkaiden velanhoitokyvyn ja luottokelpoisuuden, Lähde totesi.
Poimintoja paneelikeskustelusta
NCC Pakkaspäivä järjestettiin viime kesänä valmistuneessa We Land -toimistotalossa Helsingin Ruoholahdessa. JKMM:n pääarkkitehti Juha Mäki-Jyllilä ja NCC:n projektijohtaja Jussi Palmunen esittelivät rakennuksen ja sen palvelut, jonka jälkeen kuultiin We Landin vuokralaisyritysten näkemyksiä toimitilojen merkityksestä. Äänessä olivat Tanja Tani Deloittelta, Janna Anttila Heleniltä, Risto Nässi Kalmarilta ja Meeri Kivimäki ISS Palveluista. Tässä muutamia nostoja We Landin hyvästä työympäristöstä ja sen vaikutuksista:
- Avoin tila mahdollistaa työntekijöiden kohtaamiset työpäivän keskellä.
- Toimistolle tullaan, kun se on tarkoituksenmukaista. Siksi tilojen suunnittelu lähtee siitä, että sinne tullaan tekemään töitä yhdessä.
- We Landin palvelut tukevat toimistolle tulevien kohtaamisia ja yhdessäoloa.
- Neuvotteluhuoneita, yksittäisiä huoneita ja erillistiloja isommille tapahtumille voi vuokrata tarpeen mukaan.
- Toimistoon panostaminen näkyy positiivisena työnantajamielikuvana ja ylpeys tiloista näkyy myös asiakkaille.
- Talo on brändätty kansainvälisesti, mikä helpottaa rekrytointia.
- BREEAM-ympäristöluokitus on linjassa oman yrityksen strategian kanssa.
- Isoista ikkunoista tuleva luonnonvalo on merkityksellistä ja hienot maisemat aktivoivat aivoja.
- Tilat tukevat myös palautumista, mikä vaikuttaa ihmisten tehokkuuteen.
- Yksin rakennus on vain rakennus, mutta ihmiset rakennuksessa luovat sen hengen.