Jo vuonna 2019 kehitysvaiheella alkaneessa, kaksivaiheisessa hankkeessa Helsingin kaupungin kumppaneina toimivat NCC, Työyhteenliittymä Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen OY ja FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy sekä Ideastructura Oy.

– Pakilanpuisto on monipuolinen kokonaisuus, yhdistellen sujuvasti allianssityöskentelyä, uudisrakentamista, korjausrakentamista sekä puurakentamista – kaikki yhdessä hankkeessa. Allianssimallin ohella hanke on mahdollistanut myös NCC:n sisällä tiiviimpää yksiköiden välistä yhteistyötä. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa toteutetussa puurakentamisessa hyödynnettiin NCC:n laajempaa, pohjoismaista kokemusta, kertoo Esa-Petri Leppänen, NCC:n työpäällikkö.

Allianssimallissa rakennushankkeen tilaajan tavoitteet määrittelevät suunnittelun ja rakentamisen perusteet, joihin osapuolet yhdessä sitoutuvat. Mallin periaatteita ovat läpinäkyvyys, luottamus, yhteisvastuullisuus sekä yhteinen riskien ja mahdollisuuksien jako.

– Allianssimallissa pyritään rikkomaan perinteisiä rajoja ja siiloja eri osapuolten välillä. Voisi sanoa, että yhdessä voitamme, yhdessä häviämme. Jo suunnittelusta alkaen hankkeessa tehdään yhdessä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. Jokainen allianssin jäsen tuo oman erityisosaamisensa hankkeeseen ja asioita tarkastellaan aina yhteisestä näkökulmasta, Esa-Petri kertoo.

NCC:n osaaminen on projektin johtamisessa ja rakentamiseen liittyvien ratkaisujen tarjoamisessa ja toteuttamisessa. Yrityskulttuuriin kuuluu pohjoismainen yhteistoiminnallinen ote, mikä ilmenee luotettavuutena, haluna yhdessä tekemiseen ja yhdessä oppimiseen. Tämä sopii allianssimalliin luontevasti.

Tietoa yhteisen päätöksenteon pohjaksi

Jokaiseen hankkeeseen kuuluu toki myös haasteita. Allianssi on näyttänyt kyntensä esimerkiksi, kun toisen vaiheen suunnitelmia muutettiin kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

– Esimerkkinä voidaan mainita vesikaton toteutusratkaisu, jossa päädyttiin isoihin vesikattoelementteihin, jolloin pystyimme minimoimaan sääsuojan tarpeen ja saimme merkittäviä kustannussäästöjä laadusta tinkimättä. Myös korjausrakentamisosa toi toteutusvaiheessa yllätyksiä, koska vanhan rakennuksen lähtötietoja oli rajallisesti tarjolla ennen purkutöitä. Näihinkin löydettiin toimivat ratkaisut yhdessä päätettäväksi.

Suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty digitaalista tekniikkaa ja työkaluja, joilla on luotu ja työstetty tietoa yhteisen päätöksenteon pohjaksi.

– Esimerkiksi puurakenteisen uudisosan salin sisäkatto kohoaa aukinaisena lähes kattokorkeuteen asti, jolloin taloteknisten ratkaisujen, kuten IV-kanavien, suunnittelu ja toteutus vaati erityistä tarkkuutta. Yhteistyössä suunnittelunohjauksen ja tietomallinnuksen kanssa saatiin allianssin tavoitteet täyttymään, Esa-Petri jatkaa.

Pakilanpuiston hankkeessa talotekniset asennukset ja tilasuunnittelu on toteutettu mahdollistamaan huonetilojen myöhempi uudelleenjärjestäminen toiminnan muuttuessa.

Merkittäviä, kauaskantoisia päätöksiä tulevaisuuden koululaisten eduksi

Suomessa on tuhansia oppilaitosrakennuksia – pienistä suuriin, uusista vanhempiin, monitoimitaloista pieniin kyläkouluihin. Uuden koulun tai päiväkodin toteuttaminen tai vanhan peruskorjaaminen ovat aina merkittäviä päätöksiä. Tilojen täytyy olla turvallisia ja tarkoituksenmukaisia sekä toimia käyttäjien muuttuviin tarpeisiin nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.

– Olemme vuosien varrella toteuttaneet lukuisia koulu-, päiväkoti-, ja oppilaitoshankkeita, joissa yhdessä kehittäminen, avoin vuoropuhelu ja luottamus koko projektin ajan ovat olleet hankkeen kulmakiviä. Panostamalla aktiiviseen vuoropuheluun jo aikaisessa vaiheessa voimme optimoida toiminnan, ylläpidon ja käyttäjien olosuhteet. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yhteistyö alkaa, sitä parempi on yleensä lopputulos, sanoo Joonas Saikkonen, yksikönjohtaja, NCC.

Mitä konkreettisia oppeja koulurakentamishankkeista on kertynyt?

– Jokainen hanke on tietenkin omanlaisensa sekä toteutusmuodoltaan että käyttäjien tarpeiden osalta. Ja jokainen suunnitellaan käyttäjilleen parhaiten sopivaksi. Yksi kokemukseen pohjautuva konkreettinen oppi liittyy vaikkapa materiaalien valintoihin, niiden käytettävyyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Näemme takuuaikana - ja elinkaarikouluissa paljon pidempäänkin - mikä toimii ja hyödynnämme tietoa uusissa hankkeissa. Tämä ohjaa laadukkaaseen lopputulokseen jo suunnitteluvaiheessa, kertoo Joonas.

– Myös hankinnan kokemus koulu- ja oppilaitoshankkeista on tärkeässä roolissa toimivien ratkaisujen löytämisessä. Kokemus mahdollistaa vertailukelpoista hintatietoa, tai vaikkapa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavia valintoja, jo hankkeen alkuvaiheessa päätöksenteon tueksi. Runkoratkaisun valinta on yksi esimerkki, Joonas jatkaa.

Pitkässä hankkeessa opitaan toisista ja toimintatavoista

Palataan lopuksi vielä Pakilaan. Allianssimalliin kuuluu, että työskennellään yhdessä ja tehdään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Mitä pitkän hankkeen aikana on opittu?

– Sanoisin, että suurin työ yhteisten toimintatapojen löytämiseksi tehtiin hankkeen kehitysvaiheen ja ensimmäisen toteutusvaiheen aikana. Tuolloin allianssiryhmälle muodostettiin ketterä tapa toimia. Ryhmä on hankkeen aikana oppinut sekä toisistaan että toimintatavoista. Tämä on auttanut poistamaan hukkaa yhteisistä prosesseista ja toinen vaihe onkin mennyt aika lailla omalla painollaan, sujuvalla yhteistoiminnalla, Esa-Petri toteaa.

Hankkeen toisen vaiheen viimeistelytyöt ovat käynnissä ja pian pihalla jo keinutaan. Uudet tilat saadaan käyttöön alkuvuodesta 2024.