Yhteistoiminnallisuudella syntyy nykyaikainen koulurakennus, joka mukautuu tulevaisuuden muutoksiin
Yhteistoiminnallinen rakentamisen malli luo nykypäivän hankkeille edellytykset kehittää tiloja tulevan käyttäjän kanssa yhteistyössä jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Yhteistoiminnallisuuden tarkoituksena ei ole ollut muuttaa rakentamisen perinteistä pohjavirettä, vaan sujuvoittaa laajoja hankkeita tehostamalla asiantuntijayhteistyötä.
NCC on toteuttanut yhteistoimintamalliin nojaten jo useita tulevaisuuden koulurakennuksia: Kesällä 2019 Järvenpäässä valmistui Kinnarin koulu ja syksyllä 2020 koululaiset pääsivät aloittamaan työnsä uusissa tiloissa myös Vantaan Hämeenkylässä ja Helsingin Jakomäessä.
Uutta oppimiskäsitystä tukevan Rajatorpan koulun rakentaminen Vantaalle aloitettiin keväällä 2018 ja rakennus valmistui vuoden 2019 lopussa. 1.–6. luokkalaiset ovat siis opiskelleet uudessa koulussa nyt vuoden verran. Koulun rehtorin Anne Dernjatinin mukaan uutta koulua oli odotettu kovasti ja etukäteen olikin jo osattu asennoitua siihen, että tiloissa toimiminen vaatii harjoittelua.
– Olemme viihtyneet näissä uusissa tiloissa heti alusta alkaen, ja meillä on mielestäni kaunis ja kotoisa koulu. Tiloissa toimiminen sujuu jo oikein hyvin, toki jonkin verran haastetta ja opettelua on tuottanut tiloista toiseen siirtyminen. Koulurakennuksessammehan kaikki tilat ovat yhteiskäytössä ja muutos omasta, luokkakohtaisesta tilasta yhteisiin tiloihin vaatii kaikilta joustavuutta ja sopeutumista. Kehitämme ja opimme tästäkin kuitenkin koko ajan. Kokemuksemme mukaan tiloja on myös ollut mahdollista muokata tarpeiden mukaan esimerkiksi kalusteratkaisuilla.
Siirtyminen uuteen toimintakulttuuriin vie aikaa ja tiedostamme tämän hyvin.
Uudenlaisessa oppimisympäristössä toimista verrataan usein nykypäivän asiantuntijatyöhön, missä maailmantilanne on varsinkin viime aikoina haastanut meitä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja: ensin täytyy ratkoa uuden arjen käytännöt ja sen jälkeen toteuttaa niitä rohkeasti. Lopputuotteena voi syntyä ainekset uusille ja iloisille asioille. Rajatorpassa tilat ovat nyt avoimia ja varsinaisia luokkatiloja on vähän – onko työrauha silti toteutunut?
– Siirtyminen uuteen toimintakulttuuriin vie aikaa ja tiedostamme tämän hyvin. Kokeilemme ja harjoittelemme edelleen eri tilojen käyttöä ja pyrimme koko ajan kehittämään toimintaamme niin, oppimistilojamme hyödyntäminen olisi mahdollisimman monipuolista. Uusissa oppimisen tiloissa on tärkeää miettiä tilojen omat säännöt, eli esimerkiksi minkälainen käytös ja työrauha on sopivaa kutakin tilaa ja toimintaa ajatellen. Työrauha koulussamme on ollut hyvä, mitä edesauttaa myös tilojen toimiva akustiikka, Dernjatin kertoo.
Projektin aikana oli vahva tunne siitä, että tätä tehdään yhdessä ja kaikki haluavat päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Avoimilla tilaratkaisulla on osaltaan myös tarkoitus ja tavoite lisätä luovuutta ja innovatiivisuutta: luovuus on meille spontaania, mutta spontaanit ajatukset tarvitsevat ympärilleen tilaa. Samaa ajatusta luovuuden kanavoinnista halutaan alleviivata myös allianssimallisella projektitoiminnalla. Millaista tiivis yhteistyö ja yhteydenpito rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa oli käyttäjien näkökulmasta?
– Yhteistyö oli hyvää ja sujuvaa sekä rakentajien että suunnittelijoiden kanssa. Projektin aikana oli vahva tunne siitä, että tätä tehdään yhdessä ja kaikki haluavat päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Parhaana puolena mainitsen ehdottomasti sen, että kaikilla oli yhteinen käsitys projektin etenemisestä ja aikatauluista – yhteisiä palavereita pidettiin säännöllisesti ja yhteisen pöydän äärellä asiat käytiin aina järjestelmällisesti läpi, Dernjatin tiivistää.
Jotta yhteistoiminnallinen, horisontaalinen hierarkia toteutuisi, vaaditaan kaikilta luottamusta yhteiseen näkemykseen. Vain sen ansiosta projektiin muodostuu taistelutoveruus, jonka turvin on mahdollista tehdä asiat uudella tavalla ja rakentaa tulevaisuuden tiloja.