– Olemme panostaneet erityisesti materiaalien säästämiseen, uudelleen hyödyntämiseen ja kierrättämiseen. Projektin alusta asti oli selvää, että tällä työmaalla panostetaan ympäristövastuullisuuteen ja vaatimukset ovat saaneet meidät työmaalla ideoimaan uusia, hyviä ratkaisuja, NCC:n vastaava työnjohtaja Tuomas Nousiainen sanoo.

Työmaan kierrätysprosentti 95 % tuli alun perin korjaustyön tilaajalta eli KOy Ratamestarinkatu 9:ltä. Peruskorjaushankkeeseen määritettiin jo tarjouspyyntövaiheessa tiukat kiertotalous- ja hiilijalanjälkitavoitteet. Kiinteistöosakeyhtiön enemmistöosakas, valtion toimitiloja hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt vastaa hankkeen tilaaja- ja rakennuttamistehtävistä, ja hankkeessa noudatetaan Senaatin rakentamishankkeille asettamia ympäristötavoitteita.

– Ympäristövastuullisuuteen kiinnitetään Senaatin hankkeissa paljon huomiota ja tavoitteet on asetettu korkealle. Esimerkiksi vähähiilisyyden osalta kaikkien korjaushankkeiden elinkaaren hiilijalanjäljen tulisi olla 15 % vertailutasoa alhaisempi ja materiaalihyödyntämisasteen tulisi olla vähintään 80 %. Tavoitteet asetetaan kuitenkin aina hankekohtaisesti suunnitteluvaiheessa tehtävän kiertotalouskartoituksen perusteella. Yhteiskuntavastuullisuus ja ympäristötietoisuus on läsnä kaikessa päätöksenteossa hankkeen alusta loppuun, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Janne-Pekka Niininen.

KOy Ratamestarinkatu 9:n työmaahan kuuluu kaksi vuonna 1984 valmistunutta toimistorakennusta. Korjauksella halutaan jatkaa kiinteistön elinkaarta, parantaa energiatehokkuutta ja sisäolosuhteiden hallittavuutta sekä varmistaa tilojen terveellisyys ja turvallisuus. Korjaustyössä uusitaan vesikatot, iv-konehuoneet, pihakansirakenteet ja julkisivut kokonaisuudessaan.

Mitä kaikkea on kierrätetty?

Työmaalla on suurimmat purkutyöt nyt tehty. Kierrätys on toteutunut tavoitteiden mukaisesti, mutta se on vaatinut työmaalta huolellista ennakkosuunnittelua: Mitä kierrätetään, mitä hyödynnetään uudelleen ja miten päästään tavoitteeseen? Työmaan alussa kartoitettiin myös tarkasti eri yrityksiä, jotka haluavat purkumateriaalia työmailta.

Esimerkiksi näiden materiaalien elinkaarta jatkettiin:

  • 342 vanhaa ikkunaa pestiin, pakattiin ja vietiin kierrätysmyyntiin
  • Sisäseinien vanhat teräsrungot hyödynnettiin toimiston uusiin teräslasiseiniin
  • Vanhoja tiiliä puhdistettiin ja muurattiin uudelleen talotekniikkakuiluun
  • Vanhat kaiteet kunnostettiin ja laitettiin takaisin paikoilleen
  • Pihan betonielementti-istutusaltaat kunnostettiin ja niiden täytöissä hyödynnettiin vanhaa kevytsoraa
  • Suojaseinämateriaalia hyödynnettiin uusiin kipsilevyrakenteisiin
  • Osa tekniikan muoviputkista hyödynnettiin uudelleen, samoin uusiokäytettiin myös vanhaa glykolia ja kiertovesipumppuja
  • Suojamateriaalit käytetään uudelleen, kuten vanerit ja kovalevyt

Kiertotalouden kustannusvaikutukset

NCC:llä työmaan työhön vaikuttavat merkittävästi kiertotalouden lisäksi luonnollisesti projektin muutkin tavoitteet, kuten työturvallisuus sekä kustannus- ja aikataulutavoitteet.

– Vanhojen rakenteiden tehokas hyödyntäminen auttaa meitä pääsemään paremmin sekä kustannus- että kiertotaloustavoitteisiin. Osittain maailmantilanteesta johtuen kustannustavoitteeseen pääseminen on ehkä työmaan suurin haaste. Käytämme työmaalla paljon aikaa uusien kustannustehokkaampien ratkaisuiden miettimiseen ja tuntuu hienolta, kun uudenlaisia toimivia ratkaisuja löytyy. Olemme huomanneet, että kierrätyksen osalta työmäärä lisääntyi suunnitteluvaiheessa, mutta materiaalien säästäminen auttaa myös kustannusten hallinnassa, Tuomas Nousiainen toteaa.

Työmaan käytännön opit kiertotaloudesta:

  • Säästettävien materiaalien kartoitus on tehtävä hyvissä ajoin, jotta ideat saadaan käytäntöön ja toimimaan työmaalla.
  • Etukäteen tehtävällä huolellisella suunnittelulla on iso vaikutus aikatauluun ja esimerkiksi purku-urakkaan.
  • Työmaalta on löydettävä tilaa logistiikkapaikalle, väliaikaisvarastoinnille sekä tavaran kuljetukselle.
  • Ympäristötavoitteiden ja kierrätysprosentin toteutumista on parannettu myös työmaalla tehtävällä tarkalla jätteiden lajitelulla. Työmaalla on järjestetty mm. jätehuoltokoulutuksia urakoitsijoille.

Lisätietoja:

Tuomas Nousiainen, vastaava työnjohtaja, NCC, tuomas.nousiainen@ncc.fi, 0400 158 947
Janne-Pekka Niininen, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, janne-pekka.niininen@senaatti.fi, 050 320 8968
Merja Alastalo, viestintäjohtaja, NCC, merja.alastalo@ncc.fi, 050 316 5887

NCC on johtavia rakennusalan yrityksiä Pohjoismaissa. Hallitsemme monimutkaiset rakennusprosessit ja rakentamisen kautta vaikutamme myönteisesti asiakkaisiimme ja yhteiskuntaan. Konsernimme toimialoja ovat kiinteistökehitys, rakennus- ja infrastruktuurihankkeet sekä asfaltin ja kiviainesten tuotanto. Vuonna 2021 NCC:n liikevaihto oli noin 53 miljardia Ruotsin kruunua ja työntekijöitä oli 13 000. NCC:n osake on noteerattu Tukholman pörssissä.