RTS-ympäristöluokitus on kotimainen vastine kansainvälisten ympäristöluokitusten sarjaan. Se on kehitetty rakentamiselle ja kiinteistön ylläpidolle juuri Suomen oloihin. Tavoitteena on saada ympäristön huomioiva rakennus, joka säästää vettä ja energiaa sekä tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Samalla vähennetään kustannuksia elinkaaren ajalta. RTS-ympäristöluokituksella halutaan myös parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työympäristön viihtyisyyttä.

– RTS kuten muutkin ympäristöluokitukset vaativat tehtyjen asioiden todentamista ja raportointia. Näin saadaan rakennukselle tarkka kirjanpito siitä, mitä ja miten on tehty. Kuvasimme myös jonkin verran asioita, mitkä jäivät alkuperäiseen kuntoon, koska niitä tietoja kysyttiin, joten materiaalissa on nyt koottuna laajasti tärkeää informaatiota tulevaisuutta ajatellen, NCC:n työpäällikkö Arto Salminen kertoo.

​Häiriönapista innovaatiopisteitä

Viikissä korjattu toimisto-, opetustila- ja kirjastorakennus on valmistunut alun perin vuonna 1999. Nyt korjaus- ja muutostyöt toteutettiin kahdessa vaiheessa ja niin, että osa rakennuksesta oli käytössä koko ajan.

– RTS-luokitukseen oli mahdollista saada innovaatiopisteitä ja me saimme niitä esimerkiksi häiriönapista. Meillä on häiriönappi käytössä silloin, kun rakennusten käyttäjät ovat korjaustyömaan naapurissa, kuten Infokeskuksen kirjastossa tällä kertaa. Käyttäjät voivat painaa nappia, jos melutaso työmaalla nousee liian kovaksi ja häiritseväksi. Saamme siitä heti tiedon, että nyt pitää olla hiljempaa. Muutoin infoamme tietysti aina erityistä melua tuovista töistä ja pyrimme tekemään yleensä kovaäänisimmät työvaiheet tilojen käyttöajan ulkopuolella, jos mahdollista, NCC:n vastaava työnjohtaja Jani Pohjalainen sanoo.

RTS käytännössä työmaalla

Helsingin yliopistokiinteistöt määrittelivät korjaushankkeensa tahtotilaksi jo lähtökohtaisesti RTS-ympäristöluokituksen neljä tähteä. Viisi tähteä olisi vaatinut pidempää seurantaa talon käytön osalta etu- ja jälkikäteen. Neljä tähteäkin vaati paljon toimenpiteitä esimerkiksi suunnittelijoilta ja työmaalta erityisesti raportointityötä. Päätavoite oli energiansäästö.

– Rakennukselle tehtiin maalämpökaivot, joista saadaan lämmitys ja jäähdytys. Aurinkopaneelit talossa olikin jo ennestään. Vaihdoimme myös energiaystävällisemmät jäähdytyskoneet ja esimerkiksi led-valot. Teimme myös pieniä korjauksia esimerkiksi kaksoisjulkisivuun, joka sinällään on jo innovaatio, jolla vaikutetaan ilmanvaihtoon ja energiankulutukseen, Pohjalainen kertoo.

Kosteudenhallinta tehtiin Kuivaketju10-toimintamallin mukaisesti. Työkalu oli integroitu RTS-järjestelmään, josta laadittiin myös erillinen loppuraportti kosteudenhallinnasta.

– Kuivaketju10 on kosteudenhallinnan työkaluna todella näppärä. Siinä on riskit valmiiksi kartoitettu ja se kelpaa myös rakennusvalvonnalle kosteudenhallinnan suunnitelmana. Meillä oli käytössä myös dataloggereita, jotka mittasivat tiloista jatkuvasti lämpötilaa, ilmankosteutta ja pienhiukkasia, kertoo NCC:n työmaainsinööri Atte Raunio. 

Lisätietoja:

Arto Salminen, työpäällikkö, NCC, arto.salminen@ncc.fi, 050 581 5420
Jani Pohjalainen, vastaava työnjohtaja, NCC, jani.pohjalainen@ncc.fi, 050 525 2148
Merja Alastalo, viestintäjohtaja, NCC, merja.alastalo@ncc.fi, 050 316 5887

NCC on johtavia rakennusalan yrityksiä Pohjoismaissa. Hallitsemme monimutkaiset rakennusprosessit ja rakentamisen kautta vaikutamme myönteisesti asiakkaisiimme ja yhteiskuntaan. Konsernimme toimialoja ovat kiinteistökehitys, rakennus- ja infrastruktuurihankkeet sekä asfaltin ja kiviainesten tuotanto. Vuonna 2021 NCC:n liikevaihto oli noin 53 miljardia Ruotsin kruunua ja työntekijöitä oli 13 000. NCC:n osake on noteerattu Tukholman pörssissä.