Kansalliskirjaston peruskorjaus, Helsinki
Vuonna 1845 valmistuneet Helsingin yliopiston päärakennus ja kirjasto ovat osa Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa Senaatintorin empiremiljöötä. Historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaan kirjaston peruskorjauksessa oli huomattava määrä yksityiskohtia huomioonotettavina. Sopivan ratkaisun löytämisessä sovitettiin yhteen sekä teknisiä että arkkitehtonisia ja suojeluun liittyviä näkökohtia.
Lähtökohta
Kansalliskirjaston peruskorjaus kattoi sähköjen, vesi- ja viemäriputkien, ilmastoinnin, valaistuksen, verkkoyhteyksien ja hälytysjärjestelmän uusimisen. Suomen vanhimman ja suurimman tieteellisen kirjaston peruskorjaukseen erityishaasteen antoivat suojellut alkuperäismateriaalit, jolloin pienetkin muutokset vaativat hyväksynnän ennen tekoa. Historiallista rakennusta peruskorjattaessa on myös varauduttava yllätyksiin: töiden edetessä vanhojen kerrosten alta saattaa löytyä jotain arvokasta, joka saattaa keskeyttää työt pitkäksikin ajaksi sopivaa ratkaisua etsittäessä.
Toteutus
Jo etukäteissuunnittelua tehtäessä tiedettiin, että konservointitöitä tullaan tekemään samanaikaisesti useassa kerroksessa. Seinä- ja kattomaalauksien sekä seinäkoristeiden konservointi vaati pölytiiviitä olosuhteiltaan tasalaatuisia työtasoja. Nämä poikkeukselliset olosuhteet mahdollistettiin vakioilmastointikoneilla, jotka huolehtivat oikeasta lämpötilasta ja ilmankosteudesta remontin aikana vuorokauden ympäri. Kellarikerrosta laajennettiin louhintatöillä, jotka toteutettiin räjäyttämistä hitaammalla tavalla eli timanttisahaamisella ja hydraulisella kiilaamisella. Työmaan sisätiloissa oli myös veden käyttö sallittu ainoastaan erityisluvalla mahdollisten vesivahinkojen estämiseksi arvokkaassa ympäristössä. Korjaustyötä edellyttävät mittavat suojaustyöt tehtiin Museoviraston valvonnassa. Ainutlaatuisen rakennuksen korjauksessa ratkaisua jouduttiin hakemaan myös mallinnusten avulla. Päätökset tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Museoviraston, suunnittelijoiden ja aliurakoitsijoiden edustajien kanssa. Tiivis ja läheinen yhteistyö kaikkien osapuolten välillä näkyi myös viikoittaisissa työmaakierroksissa, joiden myötä päätöksentekoon tarvittavat osapuolet olivat helposti saavutettavissa.
Vuoden Työmaa 2014
Kansalliskirjaston peruskorjaustyömaa valittiin Rakennuslehden Vuoden Työmaaksi vuonna 2014. Perusteluina asiantuntijaraati korosti erityisesti työmaalle valitun tiimin eli tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyötä, työmaan olosuhdehallintaa sekä työturvallisuutta ja siisteyttä.
