Kulma21, Helsinki

Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan KY-talona tunnettu funkkisrakennus muuttui NCC:n käsissä nykyvaatimukset täyttäviksi toimitiloiksi Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Korjatun rakennuksen arkkitehtisuunnittelun teki Tengbom Oy.

Kulma 21:n työmaa käynnistyi keväällä 2021 purkutöillä, joiden myötä rakennus vedettiin runkoa myöden paljaaksi uusien toimitilojen rakentamiseksi. Nyt rakennuksen rapattu julkisivu on palautettu alkuperäiseen, vuoden 1939 ilmeeseen. Historiallisen rakennuksen parhaisiin puoliin kuuluvat mm. poikkeukselliset huonekorkeudet sekä muut yksityiskohdat, jotka pitävät yllä vanhan ajan henkeä. Yksi rakennuksen pienistä ulkonäöllisistä muutoksista on seitsemännen kerroksen terassin lisäksi sisäpihan puolelle toteutettu mansardikattoratkaisu.

Kulma21:n erikoisuuksiin kuuluu esimerkiksi ylin seitsemäs kerros, joka rakennettiin kokonaan uusiksi. Kerroksen etelänpuoleinen seinä on lasitettu ja kerroksessa on komea kattoterassi hulppeine kaupunkinäkymineen Kamppiin.

–  Esimerkiksi ylimpään kerrokseen jouduimme suunnittelemaan kokonaan uudet kantavat rakenteet, koska vanhoja kelvollisia ei yksinkertaisesti ollut. Se ei ollut mikään läpihuutojuttu, sillä kulttuurihistoriallisella alueella sijaitsevaa kiinteistöä käsiteltiin kuin se olisi suojeltu ja julkisivuun oli mahdollista tehdä vain hyvin pieniä muutoksia. F-kirjaimen muotoinen vanha talo ilman suorakulmia oli kaiken kaikkiaan aikamoinen näytön paikka rakenteellisesti, NCC Buildingin suunnittelupäällikkö Ville Laankoski kertoo.

Toisessa kerroksessa on yli neljämetrinen huonekorkeus sekä julkisivun puolella liki lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat. Kokonaistila on noin tuhat neliötä, josta puolet on korkean ikkunaosan puolella.

Katutasossa on tilaa aulapalvelulle ja neuvottelutilat sekä ravintola, joka palvelee niin toimitilojen käyttäjiä kuin muita kaupunkilaisia. Kellarikerroksessa on mm. kuntosali, pyöräparkit ja sosiaalitilat.

Toteutus BREEAM Excellent -tason mukaisesti

Kulma21 sai valmistuttuaan suunnitellusti BREEAM-ympäristöluokituksen Excellent-tason uusimpien korjausrakentamisen kriteerien mukaisesti ensimmäisten korjaushankkeiden joukossa Suomessa ja rakennus on myös EU-taksonomiakelpoinen. Rakennus kuuluu myös Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Kestävä kehitys koostuu sijainnista, energiatehokkuudesta, sisäilman  laadusta, luonnonvalosta, vuorokauden ajan ja liikkumisen mukaan säätyvästä valaistuksesta, lämpötilan automaattisesta säätelystä, vettä säästävistä vesikalusteista, tehokkaasta jätehuollosta sekä hiilijalanjäljen huomioivista materiaaleista.

Erityisesti vanhan ja käyttökelpoisen rakennuksen rungon säästäminen on purkamisen sijaan hiilijalanjäljen näkökulmasta kestävän kehityksen mukaista toimintaa parhaimmillaan. Katso Helsingin kaupungin kiertotalousklusterin video Kulma21:stä!

Hiilijalanjälkivertailun tulokset puhuvat vanhan rakennuksen säilyttämisen puolesta

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois.

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1 - 5 vuotta). 50 vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Kumulatiivinen hiilijalanjälki 50 vuoden käytölle (ympäristöministeriön energiaskenaarion päästökertoimet):

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa. Vertailu on suoritettu vanhan rakennuksen purkaminen huomioituna sekä ympäristöministeriön laskentamenetelmän mukaisesti, jossa vanhan rakennuksen purkua ei huomioida. Uudisrakennuksen parempi energiatehokkuus pienentää eroa keskipitkällä aikavälillä (10 - 30 vuotta), mutta pitkällä aikavälillä (40 - 50 vuotta) energiatehokkuuden vaikutus pienenee, koska energiamuotojen päästökertoimet pienenevät. Lopussa molempien ratkaisujen purkuvaiheen laskennalliset päästöt näkyvät käyrällä nousuna.