Tällä viikolla kirvesmiehestä kuoriutui dokumentoijan kuljettaja-assistentti. Ohjelmassa oli museorakennuksen ulkoseinien rappauspintojen dokumentointi.

Työ vaati tietenkin henkilönostimen ja koko rakennuksen ympärikiertämiseen paras valinta on kuukulkija. Kaikille työmaalle tuleville henkilönostimille tehdään tarkastus ennen käyttöönottoa. Kaikissa nostimissa ovat perustoiminnot lähes samanlaiset, mutta hätälaskutoiminnot usein eroavat toisistaan. Vaikka olisikin suorittanut henkilönostinkoulutuksen, niin silti on aina luettava käyttöohjeet. Tarkastus kuuluu työmaan turvallisuussuunnitelman mukaiseen toimintaan.

Dokumentoinnin kohteena oli vanhan museorakennuksen ulkoseinien rappaukset, niiden paksuus, kunto ja liittymät ikkunoihin ja muihin rajapintoihin. Esille tulivat ns. hätäpaikkaukset kuin myös valumavesien aiheuttamat vauriot ja alkavat vauriot. Dokumentointi on pääasiassa valokuvaamista, mittaamista ja mallintamista, joihin Minna Halosella on vahva kokemus. Vaikka olen ollut mukana tekijänä monissa museoviraston kohteissa Olavinlinna mukaan lukien, niin tämä dokumentointimatka kuukulkijalla oli erilainen verrattuna tavalliseen kuntokartoitukseen. Välillä asettelin mittaa ja välillä olin varjona auringon edessä. Etukäteen tehty kuvaussuunnitelma nopeutti työtä ja turhat nostimen liikkeet jäivät pois.

Nykyinen digikameratekniikka helpottaa kaikenlaista arviointia. Kuvaa zoomaamalla näkee tarkkojakin pieniä yksityiskohtia, kuten tässä blogikuvassa. Näkee kuluneen pinnan, lohkeilleen maalin, harmaita viiksikarvoja ja ajamattoman parran. Ja kylmän talvisen viiman.

Jukka Laurio

Kirvesmies, NCC

jukka-mittaa

Kuva: Minna Halonen