Vanha sädehoitorakennus koettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa liian jäykäksi uusille laitteille, joten se päätettiin purkaa ja rakentaa kokonaan uusi rakennus. Vanhassa rakennuksessa oli myös sisäilmaongelmia. Uuden sairaalan tavoitteena oli kaksin- tai jopa kolminkertaistaa potilaiden määrä. Rakennuksessa on kolme kerrosta. Sairaalan viereen rakennettiin kaksikerroksinen pysäköintilaitos 220 paikalle. Kuopion Sädesairaalassa annetaan sädehoitoa ja suonensisäistä lääkehoitoa. Siellä sijaitsevat myös syöpätautien poliklinikka palliatiivisen hoidon poliklinikka, infuusiopoliklinikka ja hematologian poliklinikka sekä sairaalan kappeli.

Sädehoitotiloille on rakennuksesta varattu lähes kolmannes. Sädehoitobunkkereita on viisi ja yhdessä niistä on Pohjoismaiden ainoa CyberKnife-tarkkuussädehoitolaite. Uuden hiukkaskiihdyttimen avulla KYS pystyy itse tuottamaan lyhytaikaista radioaktiivista ainetta, josta valmistetaan syöpäpotilaalle lääkettä. Kaikkien uuden sairaalan mahdollistavien uusien laitteiden myötä syöpähoidoista saatiin aiempaa tarkempaa, tehokkaampaa ja edullisempaa. Henkilöstön mielipiteitä kuunneltiin tarkoin sekä suunnittelussa että toteutuksessa, kun käyttäjät esittivät parannusideoita. Toimijoiden yhteistyö- ja halu nousivat tärkeimmiksi asioiksi koko projektin onnistumisen kannalta.

Valmiiksi vaiheittain

Kuopion yliopistollisen sairaalan aikataululliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Sädesairaala otettiin käyttöön vaiheittain. Rakennustyöt ja talotekniikan asentaminen kestivät noin kaksi vuotta. Jo pelkästään vaativaan kalusteiden ja laitteiden asentamiseen meni useampi kuukausi.

Projekti oli suuri, vaativa ja se edellytti runsaasti erityisosaamista ja -materiaaleja. Suurien työvaiheiden yhteensovittaminen oli erityisen haastavaa. Parhaimmillaan hankkeessa työskenteli yli sata ihmistä. NCC:n osaavalla työnjohdolla oli jo aiempaa kokemusta sairaalarakentamisesta Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Alueella oli monta työmaata samanaikaisesti, joten myös työmaan logistiikka vaati erityisosaamista ja panostusta sekä hyvää yhteistyötä.

Pitkä suunnitteluvaihe tietomallinnusta hyväksi käyttäen

Sädesairaalan suunnittelu kesti puolitoista vuotta ennen rakentamista ja rakentamisen ajan hankkeen loppuun. Suunnittelussa panostettiin sairaalarakentamisen kokeneisiin osaajiin, ja NCC oli mukana työskentelyssä heti suunnitteluvaiheesta alkaen tiiviissä vuorovaikutuksessa suunnittelijoiden kanssa. Näin vaativat suunnitelmat ja tavoitteet muodostuivat realistisiksi jo ennen rakennusvaihetta. Hyvän yhteistyön ansiosta projektiin saatiin myös erityisen vahva yhteishenki. Muutoksia tuli paljon suunnitelmien luonnosvaiheesta toteutukseen.

Tietomallien käytöstä oli suuri hyöty heti suunnitteluvaiheesta lähtien rakentamisen ajan ja hyöty jatkuu rakentamisen jälkeenkin rakennuksen ylläpidossa ja mahdollisessa lisärakentamisessa myöhemmin. Mallinnusta hyödynnettiin erikoisrakenteissa, talotekniikassa, tavarantilauksissa ja monissa yksityiskohdissa.

Vaativia rakenteellisia erikoisratkaisuja

Sisätiloihin sekä seinä- ja kattoratkaisuihin tehtiin useita erityisiä, uraauurtavia rakenneratkaisuja. Sädehoitobunkkereiden seinissä käytettiin raskasbetonia ensimmäistä kertaa Suomessa. Nyt sädehoitoyksikön seinän paksuus on yksi metri, kun vanhoissa rakennuksissa se oli kaksi metriä. Raskasbetoni sisältää Ruotsin Kiirunasta tuotua metallimalmia. Rakenneratkaisuissa ja käyttömittauksissa tehtiin yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Myös bunkkereiden ovet ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa: Yhdysvalloista tilatut kaksiosaiset, säteilysuojatut liukuovet, joissa on 60-senttinen raskasbetonikerros. Ovet painavat monta tonnia. Kevyemmän suojarakenteen omaavissa kuvantamistiloissa on lyijylasi-ikkunat, bunkkereissa ei ole ikkunoita lainkaan.

Myös maarakennustyöt olivat erityisen vaativia. Jäähdytystä ja kylmää tuotettiin paikallisesti johtamalla sitä Kallavedestä.