Ekokoulukonseptin tavoitteena oli kehittää innovatiivinen kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva tulevaisuuden kyläkoulumalli, jossa yhdistyvät terve ja kestävä rakennus, kestävästi tuotettu energiahuolto (lähienergia), lähiruoka ja -liikenne sekä pedagogisen edelläkävijyyden vaatimat tilaratkaisut. Alakoulun lisäksi tiloissa toimivat esikoulu ja päiväkoti.

Sekä koulun rakentamiselle että käytölle asetettiin kestävän kehityksen tavoitteita. Kouluprojektissa huomioitiin hiilijalanjälki, energiatehokkuus, rakenteiden u-arvot, energiantuottotapa, tilojen muuntojousto ja tehokkuus. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota uusiutuvaan energiaan sekä ympäristövaikutusten ja elinkaarikustannusten optimointiin. Koulua ei suunniteltu ainoastaan opetustarkoitukseen, vaan tavoitteena oli koko kylän yhteinen koulu, josta syystä tilat toteutettiin perinteisten luokkahuoneiden sijaan uutta opetussuunnitelmaa tukevina muunneltavina tilaratkaisuina ja monitoimitiloina.

Projektinjohtourakalle tyypillisesti koulun suunnittelu jatkui urakan edetessä. Esimerkiksi hankesuunnitteluvaiheessa selvitetyistä runkomateriaalivaihtoehdoista lopulliseksi valikoituivat tilaajan päätöksellä CLT-elementit NCC:n selvitettyä kustannustehokkaimman ratkaisun. Koulun toteutuksessa tähdättiin energiaomavaraisuuteen ja lähienergiaan, joten koulussa on pellettilämmitys sekä aurinkosähköjärjestelmä, jolla tuotetaan noin 50 % koulun tarvitsemasta sähköstä.

- Tilaajan tavoitteena oli myös saada turvalliset ja terveelliset tilat. Tätä tavoitetta tukivat esimerkiksi massiivipuurunko sekä hiotut ja kiillotetut betonilattiat. Rakennus rakennettiin Terve talo -periaatteilla, kertoo NCC:n työpäällikkö Ville Kupiainen.

NCC:n projekti-insinööri Pauliina Saarelainen kertoo mm. siitä, miten Ekokoulu eroaa hänen aiemmista työmaistaan, millaista huomiota se on saanut ja mikä hänestä Ekokoulussa on parasta.