Kun puhutaan kaupunkiemme lähiöistä, tulee vääjäämättä mieleen toisensa kaltaiset rakennukset. Syy tähän on varsin ilmeinen: eri aikakausille tyypilliset rakennustavat ja käytettävät materiaalit yhdessä kaavoituksen kanssa ovat luoneet meille yhteneviä asuinalueita. Maunulan alue on rakennettu pääosin 1950–70-luvuilla.

Maunula-seura ryhtyi ideoimaan ryhmäkorjaushanketta keväällä 2007. Tarkoituksena oli kartoittaa peruskorjaustarpeet alueellisesti ja samalla hyödyntää eri osapuolien asiantuntemus. Näin syntyi ryhmäkorjausmalli, joka myös Maunulan mallina tunnetaan. Se on toimintamalli, jossa asunto-osakeyhtiöt perustamalla ryhmäkorjaushankkeen saavat laadukkaamman ja edullisemman putkiremontin toteutuksen kuin, jos taloyhtiöt toteuttaisivat korjauksen yksin. Mukana olivat kaikki keskeiset osapuolet – taloyhtiöt, toteuttajat ja julkisen vallan edustajat.

500 asuntoa, 400 asuntokohtaista muutosta

Jo aiemmin taloyhtiöt olivat tehneet päätöksen, että urakointivaiheessa käytetään projektinjohtourakointia, jossa tavoitehinnan alittava osuus jaetaan taloyhtiöiden ja urakoitsijan kesken tasan. Urakkamuodon katsottiin osaltaan tukevan juuri niitä tavoitteita, jotka hankkeelle oli asetettu: kustannustehokkuus ja laatu. Maunulassa putkiremontti haluttiin tehdä kunnolla. Ryhmäkorjaushankkeella saavutettavat säästöt eivät saaneet tulla laadusta tinkimällä.

Korjaushankkeen merkittävimmät edut tulivat esille jo suunnitteluvaiheessa, sillä valmisteluun ja suunnittelutyöhön käytettävä aika ja raha saadaan tehokkaammin hyödynnettyä, kun saneerattavia kohteita on useampia. Työt etenivät Maunulassa tarkoin suunnitellusti ja loppuun asti hiotuin toistoin, todella tehokkaasti.

Maunulan ryhmäkorjaushankkeen aikana korjattiin kahdeksan asunto-osakeyhtiötä ja yli 500 asuntoa. Näistä 80 % tehtiin asuntokohtaisia muutoksia laattojen värin vaihdosta kokonaisiin huoneistosaneerauksiin ja tilamuutoksiin. Muun muassa 140 keittiötä uusittiin. Muutokset pystyttiin huomioimaan joustavasti ja oikea-aikaisesti urakan hankinnoissa sekä aikataulutuksessa, ennakoiden ja hallittuna.

As Oy Säästötuen urakka oli ryhmähankkeen pilottikohde, ja se voitti Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry:n putkiremontti 2011 -palkinnon. Ryhmäkorjaushankkeeseen kytkettiin mukaan myöhemmin entisen Paanukodin rakennuksen saneeraaminen asunnoiksi. Samassa yhteydessä myös tutkittiin mahdollisuuksia täydennysrakentaa ryhmäkorjauksessa mukana olevien taloyhtiöiden tontteja. Kaavamuutostyö käynnistettiin ja kaupunkisuunnitteluvirasto hyväksyi kaavamuutoksen.