Opaali-talon hiilijalanjälki on 20 prosenttia vastaavan kokoista normikerrostaloa pienempi. Säästö vastaa samankokoista hiilijalanjälkeä, joka syntyy, kun 1300 henkilöautoa ajaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

Rungolla suurin merkitys

Talon kantavia rakenteita ei voitu alkuperäisestä toiveesta huolimatta rakentaa pelkistä kierrätysmateriaaleista, mutta rakenteissa käytettiin huomattavasti normaalia taloa vähemmän betonia, kun talo myös suunniteltiin hieman eri tavalla. Hyvällä suunnittelulla vaikutettiin esimerkiksi betonielementtiratkaisuihin ja kantavien seinien tarpeen vähentämiseen. Prosessissa huomattiinkin, että näennäisesti ekologisin ratkaisu ei ollutkaan paras mahdollinen, vaan haluttuun ympäristöystävällisyyteen päästiin lopulta perinteisiä rakennustapoja kehittämällä.

Erilaisia materiaaliratkaisuja ja viherkattoja

Talon perustuksissa käytettiin ns. vihreää betonia, jonka valmistamisessa hiilidioksidipäästöjä on alennettu mm. sementin määrää vähentämällä ilman, että betonin lujuus kärsii. Osissa Opaalin julkisivuja sekä parvekkeiden ja terassien taustaseinissä on käytetty käsittelemätöntä puuta. Näin säästetään sekä materiaaleissa että käsittely- ja uudellenkäsittelykustannuksissa.

Talon sisällä portaissa on käytetty murskattua kierrätyslasia. Opaalin ulkovarastojen rakentamiseen on käytetty ympäristöystävällistä hamppubetonia. Valitettavasti hamppubetonin kantavuus osoittautui riittämättömäksi suureen kerrostalon rakentamiseen. Varastorakennuksiin tehtiin myös viherkatot.

Kaikessa rakentamisessa pyrittiin vähentämään merkittävästi materiaalin määrää ja kierrättämään entistä tehokkaammin. Toiveena oli myös kehittää uusia markkinoita kierrätys- ja uusiotuotteille.

Opaali-talon C-portaassa on Vantaan kuvataidekoulun opiskelijan, 13-vuotiaan Alexej Glebovin luontoaiheinen seinämaalaus. Opaali-talo on VAV Asuntojen normaali vuokra-asuntotalo ja Asuntomessut 2015 –näyttelykohde.