Raiviosuomäen kohteet muodostuvat kahdesta kaksiportaisesta 6- ja 7-kerroksisesta keskikäytävätalosta, joihin valmistui yhteensä 288 asuntoa. Raiviosuonmäki 9:n ylimmässä kerroksessa osa asunnoista on myös parviasuntoja. Raiviosuonmäki 7 valmistui syksyllä 2019 ja Raiviosuonmäki 9 alkuvuodesta 2020. SATO oli kehittänyt hankkeen rakennuslupavaiheeseen asti, jonka jälkeen sen kokonaissuunnitteluvastuu siirtyi KVR-urakkana NCC:lle.

Uusien rakennusten tieltä purettiin kaksi SATOn omistamaa huonokuntoista kerrostaloa. Järkevällä suunnittelulla saatiin samaan tilaan täydennysrakennettua aiempaa enemmän asuntoja.

- Vanhojen talojen purkamisella saavutettiin vuokra-asuntojen määrän kasvun lisäksi myös laadullisia ja energiataloudellisia etuja. Uudet kodit vastaavat toiminnallisuudeltaan ja pohjaratkaisuiltaan paremmin nykyiseen vuokra-asuntokysyntään, SATOn rakentamisesta vastaava johtaja Arto Aalto sanoo.

Arvoa asiakkaalle, asukkaille ja koko asuinympäristölle

Kohteessa toteutettiin SATOn ToiveKoti-konseptia, mikä tarkoittaa toistuvia, standardisoituja asuntopohjia, jotka on järjestetty systemaattisesti keskikäytävän varrelle. Ratkaisu tuottaa normaalista poikkeavan rakennustyypin, jossa runkosyvyys on suurempi, kuin perinteisissä lamellitaloissa.

- Kohteessa on paljon asuntoja, joten massa oli suuri ja toistoa paljon. Laadunhallinta oli helpompaa toistojen vuoksi, sillä asunnoissa oli kauttaaltaan samat materiaalit sekä urakoitsijat. Myös aikataulunhallinta helpottui toistojen ansiosta, NCC:n työmaainsinööri Ulla Nyman toteaa.

- Suunnittelun lähtökohtana oli korkea esivalmistusaste, mikä oli standardisoitujen pohjien myötä mahdollista. Käytimme esimerkiksi kylpyhuone-elementtejä sekä NCC:n kehittämiä teräsulokeparvekkeita, NCC:n projektipäällikkö Pekka Korhonen kertoo.

Uusiin taloihin kuuluvat myös toimivat yhteistilat: pesulat, kuivaushuone, kerhotila ja kuusi saunaosastoa vilvoitteluterasseineen. Irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastot sijaitsevat talojen alakerrassa, ja polkupyörien säilytykseen on varattu tilaa tavallista runsaammin. Talot muodostavat yhdessä suojaisan pihapiirin, josta maisema jatkuu viereiselle puistoalueelle.

- Täydennysrakentamisen myötä piha-alueesta saatiin korkeatasoinen ja näin ollen koko alueen viihtyisyys kehittyi. Uudistusten lisäksi esimerkiksi keskiosan vanha puusto säilytettiin. Pihan viihtyisyys onkin saanut paljon kehuja, Korhonen kertoo.

Kosteudenhallinta ja vastuullisuus keskiössä

Hankkeessa noudatettiin Kuivaketju10-toimintamallia, jolla pyritään estämään kosteusvaurioiden syntyminen kaikissa rakennusprosessin eri vaiheissa. Kohteessa oli tilaajan puolesta kosteudenhallintakoordinaattori, joka yhdessä työmaan kanssa toteutti Kuivaketju10:n mukaista kosteudenhallintaa.

Lisäksi käytössä oli NCC:n Vastuullinen työmaa -toimintamalli, joka on käytännönläheinen tapa huomioida kestävä kehitys työmailla. Se asettaa vaatimuksia ja antaa toteutusideoita muun muassa turvallisuudelle, reilulle liiketoiminnalle ja energiankäytölle. Yksi tärkeä osa hankkeen vastuullisuutta oli työmaan naapuruston huomioiminen. Kerrostalot nousivat keskelle rakennettua ympäristöä ja työmaan läheisyydessä sijaitsi muita asuinrakennuksia sekä koulu.

- Yhteistyö naapureiden kanssa sujui hyvin. Viereisten taloyhtiöiden asukkaita ja koulun henkilöstöä pidimme ajan tasalla työmaan verkkosivun ja viikkotiedotteiden avulla sekä porrashuoneisiin ja kouluun jaettavin tiedottein, Nyman sanoo.

- NCC:n yhteistyö myös tilaajan kanssa sujui erittäin hyvin. Viikkotiedotteet sekä työmaan oma nettisivu antoivat tietoa koko tilaajaorganisaatiolle työmaan tilanteesta, ei vain rakennuttamisessa oleville henkilöille, Aalto jatkaa.