Jyväskylä tunnetaan yliopistokaupunkina ja yliopiston kampusalue on monelle jyväskyläläiselle ylpeyden aihe. Seminaarinmäen kampusalueen ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1880-luvulla ja se on maailmankuulu lukuisista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, jotka ovat valmistuneet 1950–1970-luvuilla. NCC rakensi kampusalueelle, aivan Alvar Aallolle omistetun museon naapuriin, Ruusupuiston yliopistorakennuksen. Uuteen kampusrakennukseen muuttivat osa kasvatustieteellistä tiedekuntaa, koulutuksen tutkimuslaitos ja Jyväskylän Avoin yliopisto. Ruusupuiston kampusrakennuksen on suunnittelut arkkitehtitoimisto Sarc. Seminaarinmäkeä pidetään esimerkkinä hyvin suunnitellun modernin täydennysrakentamisen soveltuvuudesta vanhemman rakennuskannan lomaan.

Lähtökohtana käyttäjälähtöisyys

Ruusupuiston yliopistorakennus suunniteltiin rakennuksen käyttäjien kanssa. Käyttäjiin kuuluu noin kolmesataa työntekijää ja tuhat opiskelijaa. Yhteisissä palavereissa käsiteltiin toiveita ja ajatuksia toimivasta yliopistorakennuksesta ja lopputuloksena rakennettiin monipuoliset ja muunneltavat tilat. Opiskelijat toivoivat erityisesti ryhmätyötiloja ja kunnollisia polkupyöräparkkeja. Rakennus koostuu neljästä nopasta, jotka keskittyvät sisääntulohallin ympärille. Noppiin toiminnot ovat jaettuina temaattisesti ja vanhasta laitosajattelusta on luovuttu.

- Ruusupuiston alue on jyväskyläläisille tärkeä paikka ja rakennuskohteemme arvorakennusten ympäröimä. Sinne rakentamiseen suhtauduttiin työmaalla innostuneen arvokkaasti, kertoo NCC:n työpäällikkö Ville Kupiainen.

Ruusupuiston yliopistorakennus on kooltaan reilut 9 000 neliömetriä ja arkkitehtuuriltaan se muistuttaa muita puiston museorakennuksia. Kohde on rakennettu Terve talo -periaattein ja rakennuksen ympäristöystävällisyyttä lisättiin mm. katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla, jotka tuottavat sähköä suoraan rakennuksen käyttöön.

Ruusupuiston työmaa sijoittui vuonna 2014 Talonrakennusalan valtakunnallisessa Turvallisuus alkaa minusta -kilpailussa neljän parhaan joukkoon.

- Suurella työmaalla työntekijät vaihtuvat tiuhaan, jolloin työturvallisuudesta viestiminen on tärkeää. Kävimme turvallisuushavaintoja läpi yhteisissä viikkopalavereissa ja kannustimme työntekijöitämme tekemään havaintoja aktiivisesti, Kupiainen kertoo esimerkkeinä työmaan turvallisuuskäytännöistä.