Sibelius-Akatemian R-talon peruskorjaus, Helsinki

NCC toteutti Hemsön omistaman R-talon peruskorjauksen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian käyttöön Helsingin Pohjoisella Rautatiekadulla. Talo korjattiin kunnioittamaan alkuperäistä ilmettään ja akustiikkaa. Kokonaisvastuu-urakkana tehty hanke valmistui syksyllä 2019.

Pohjoisen Rautatiekadun R-talo on legendaarinen rakennus, jossa musiikin opiskelijat ovat soittaneet vuosikymmeniä. Vuonna 1931 valmistunut talo rakennettiin alun perin nykyisen Sibelius-Akatemian päärakennukseksi ja sen suunnitteli arkkitehti Eino Forsman. Vuosina 2015–2017 rakennus toimi eduskunnan väistötilana, minkä jälkeen NCC toteutti siellä kattavan peruskorjauksen ja käyttötarkoituksen muutoksen takaisin ammattimaiseen musiikkikäyttöön. Keväällä 2018 käynnistyneessä hankkeessa myös kulttuurihistoriallisesti arvokas konserttisali palautettiin akustiikaltaan lähemmäs alkuperäistä.

- Peruskorjaukseen sisältyivät muun muassa julkisivujen entisöinti ja talotekniikan uusiminen. Erityisen tärkeää oli poistaa vanhoista rakenteista kaikki mahdolliset haitta-aineet. Museovirasto oli hankkeessa mukana, sillä rakennuksen julkisivu ja konserttisali ovat suojeltuja, NCC:n vastaava työnjohtaja Petri Lilja kertoo.

Hemsö ja Taideyliopisto ohjasivat suunnitteluratkaisua yhdessä NCC:n kanssa jo suunnitteluvaiheessa.

- Tilanne oli vuokralaiselle ihanteellinen: vuokralainen saa kuvailla tavoitteet ja olosuhteet, joita remontissa tavoitellaan. Vuokranantaja kiinteistön omistajana huolehtii teknisten ratkaisujen elinkaaresta, ja urakoitsija määrittelee kustannuksia. Omistaja tekee toiveiden perusteella ehdotuksen korjaussuunnitelmista, Hemsön kehityspäällikkö Simo Karjalainen kertoo.

Peruskorjaus valmistui lokakuussa 2019, jolloin jo useamman vuoden väistötiloissa toimineet opiskelijat pääsivät muuttamaan tiloihin. Nyt talossa on 550-paikkainen konserttisali, kamarimusiikkisali, vanhan musiikin sali, opetus- ja harjoitusluokkia sekä kahvila.

Akustiikka kuntoon

Tilojen akustinen toimivuus on Sibelius-Akatemiassa käyttäjille yksi tärkeimmistä asioista. Toiveena oli, että tilat kuulostavat soittajien korvaan hyvältä, ja että äänieristykset ovat niin hyvät, että tiloissa voi soittaa rauhassa, eikä soittimien ääni kuulu tilasta toiseen liikaa.

Entisaikojen akustiset ominaisuudet pyrittiin saamaan uudelleen esiin. Konserttisalin lavan yläpuolisia akustisia rakenteita muutettiin ja lavan takaseinään lisättiin ääntä hajottava rakenne. Salin sivuseiniin asennettiin akustiset siivekkeet, joilla ääni jakaantuu paremmin permannolle.

Opetus- ja harjoitustiloihin rakennettiin huone huoneessa -rakenne: kaksinkertainen tuplakipsilevyseinä ilmaraolla puolessa välissä kipsilevyrakennetta. Kumpikin seinärunko on omalla huonekohtaisella kelluvalla laatalla ja molemmissa seinissä on omat desibeliovet. Tällainen rakenne estää tehokkaasti runko- ja ilmaäänten kulkeutumisen tilasta toiseen. Lisäksi opetushuoneiden seiniin lisättiin jälkikaikuajan säätämisen mahdollistavat saranoidut seinälevyt.

- Akustiikka huomioitiin myös muissa kuin varsinaisissa akustiikkasuunnitelmissa. Esimerkiksi ilmanvaihto tehtiin tavallista hiljaisemmaksi suurempien IV-kanavien avulla. Kun poikkipinta-ala on suuri, ilma virtaa kanavassa hitaammin ja siksi äänettömämmin, Lilja sanoo.

Logistisesti haastava työmaa

Talotekniikan uusimisen ohella koko kiinteistöön toteutettiin sisäilman kosteudenhallintajärjestelmä, jonka avulla ilmankosteus pysyy arvokkaille soittimille optimaalisena. Taloon myös louhittiin uusi flyygelivarasto, jonka ilmanvaihtoon ja erityisesti kosteudenhallintaan kiinnitettiin paljon huomiota.

- Kiinteistössä on paljon arvokkaita ja vanhoja soittimia, jolloin tiloissa pidetään normaalia kosteampaa ilmaa, jotta soittimet pysyvät vireessä. Ilmanvaihto ja kosteudenhallinta on optimoitu soittimien mukaan, Karjalainen sanoo.

- Flyygelivaraston louhinnat ahtaissa tiloissa myös poikivat innovaation. Otimme käyttöön autokorjaamoissa käytettävän nostimen, jolla saimme nostettua 80 kuutiota kiveä sujuvasti konserttisalin lattiaan puhkaistun reiän kautta pois työmaalta, Lilja mainitsee.

Toisenlaista ahtautta työmaalle aiheutti R-talo sijainti Töölössä, aivan Helsingin ydinkeskustassa.

- Logistiikan kannalta sijainti oli erittäin hankala, eikä tilannetta auttaneet työmaamme viereiset katualuetyöt. Onneksi saimme työmaan naapurilta, eduskunnalta, erikoisluvan hyödyntää normaalisti siviilikäytöltä suljettua reittiä Eduskuntakadun puolella. Logistiset haasteet selvitimme lopulta oikein hyvin, Lilja toteaa.