Vaativa peruskorjaus tehtiin monessa vaiheessa. Suomitalo modernisoitiin talotekniikaltaan täysin, taloon rakennettiin uusi hissi, alakatot ja pintarakenteet uusittiin, lattiat kunnostettiin. Koska rakennus on suojelukohde, peruskorjaus tehtiin niin, ettei kohteen kulttuurihistoriallinen arvo vähene.

Valmisteleva urakka aloitettiin helmikuussa 2008, jolloin taloon tehtiin valmiudet mm. kaukojäähdytykselle. Pääurakka käynnistyi loppuvuodesta 2008 ja talo luovutettiin käyttäjille heinäkuussa 2010. Hanke oli kokonaisarvoltaan noin 14 miljoonaa euroa.

Korjauskohteessa toimi urakan aikana useita yrityksiä ja tilat valmistuivat pala kerrallaan. Kun toisaalla korjattiin, toisaalla muutettiin jo sisään. Lopulliset suunnitelmat tehtiin vuokralaisten tarpeiden mukaan.

”Suunnittelu- ja rakentamisaikataulut olivat tiukkoja. Oman yllätyksensä tekemiseen toi se, että talo oli odotettua huonommassa kunnossa. Lopputuloksesta tuli kuitenkin komea kokonaisuus, jossa vanha kohtaa arvokkaasti uuden ja modernin”, työpäällikkö Juha Korkiakoski kertoo.

Taustatietoa

Suomitalon rakennutti aikanaan Keskinäinen Henkivakuutusosakeyhtiö Suomi. Talon julkisivun suunnitteli Armas Lindgren ja rakennuspiirustukset laati Onni Tarjanne. Rakennustyöt alkoivat 1909 ja kiinteistö vihittiin käyttöön 1911. Vuosina 1926–1927 talo sai tornimaisen lisäkerroksen, mitä korosti entisestään rakennuksen linnamaista olemusta.

Suomikorttelin historiassa merkittävimmässä roolissa on ollut Suomi-yhtiö. Fuusioiden ja yrityskauppojen seurauksena talon käyttäjiä löytyy myös Vakuutusosakeyhtiö Pohjolasta ja OKO-ryhmästä. Yksi pitkäaikaisista Suomitalon vuokralaisista oli STT 1980-luvulla. Vuonna 2005 sekä kiinteistökokonaisuus siirtyi saksalaisen rahaston omistukseen.